Kemijärven yhteismetsä vaatii kulotuksia kemeratuen piiriin – FSC-sertifikaatti edellyttää kolmen prosentin aluetavoitetta kulotuksessa
Kulotus on vanha hyvä keino metsän uudistamiseen. Se on kuitenkin hintavaa, joten metsänomistajat haluaisivat kulotuksen kemeralain piiriin.
Toiminnanjohtaja Juho Puikko muistuttaa, että FSC edellyttää kolmen prosentin aluetavoitetta kulotuksessa. Siitä taas aiheutuu kustannuksia kulottajalle. Kuva: Jouni PorsangerKemijärven yhteismetsä kulotti kuluneella viikolla 18 hehtaaria metsää Tunturipalon alueella, joka on kaikkiaan 2 400 hehtaaria laaja. Kyseessä oli FSC:n standardin mukainen kulotus.
FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) taas on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ja avoin jäsenjärjestö, joka on sitoutunut sertifioinnin kautta edistämään vastuullista metsien käyttöä.
Kaikkien periaatteiden ja kriteereiden täytyy toteutua metsänhoidossa ennen kuin FSC-sertifikaatti voidaan myöntää. Kriteereitä sovelletaan kaikkiin metsätyyppeihin ja sertifioitavan metsätalousyksikön kaikkiin osiin.
Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Juho Puikko muistuttaa, että FSC edellyttää kolmen prosentin aluetavoitetta kulotuksessa. Siitä taas aiheutuu kustannuksia kulottajalle.
Tunturipalon tapauksessa talvitien pohjat eivät jäätyneet runsaslumisen talven vuoksi. Ne piti siis jäädyttää ja jäädyttäminen maksoi. Teiden avauskustannuksiakin yhteismetsälle koitui.
Oma lukunsa ovat varsinaisesta kulotuksesta koituvat kustannukset. Tunturipaloa edelleen esimerkkinä käyttäen alueella on jatkuva, kahden hengen ympärivuorokautinen jälkivartiointi seuraavaan kunnon vesisateeseen saakka.
Juho Puikko ja hoitokunnan puheenjohtaja Antti Kerkelä vaativatkin, että kulotus otetaan kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain piiriin. Tuet on tarkoitettu yksityisten metsänomistajien metsänhoidon tukemiseen. Kulotus metsää uudistettaessa ei kuitenkaan kemeratukien piiriin kuulu.
Metsien monimuotoisuutta edistävään kulotukseen tukea kuitenkin on saatavissa. Luonnonhoitohankkeet avataan avoimeen hankehakuun kolme kertaa vuodessa. Hankehaussa valitaan toteuttaja suunnitelluille luonnonhoitotöille. Toimenpiteistä sovitaan kirjallisesti maanomistajan kanssa eikä luonnonhoitotöistä aiheudu maanomistajalle kustannuksia.
FSC:llä ei ollut Tunturipalossa omaa tarkastajaa paikalla todistamassa sertifiointien mukaista kulotusta. Juho Puikko huomauttaa kuitenkin, että FSC suorittaa auditoinnin vuosittain, joten tämänkin kulotuksen asianmukaisuus tulee aikanaan todistetuksi.
Tunturipalon alue sijaitsee noin 25 kilometriä Kemijärven keskustan pohjoispuolella yli 240 metrin korkeudella merenpinnasta. Alueella on kulotettu 1960–70 -luvuilla metsää 700–800 hehtaaria ja kulotus onkin ainoa Tunturipalossa käytetty metsänuudistuksen menetelmä.
Kulotuksessa poltetaan hakkuualueen hakkuutähteet, jätepuusto, osa maanpinnan humuskerrosta sekä osa alueen elävästä puustosta metsän luontaista uudistamista varten. Nyt kulotetun alueen muokkaus tehdään loppukesän ja syksyn aikana.
Kulotetulle alueelle on tarkoitus istuttaa ensi vuonna kuusta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
