Metsätiloista maksetaan enemmän kuin myyjät älyävät niistä pyytää – mutta kuinka paljon?

Metsätiloista maksetaan keskimäärin lähes neljännes hintapyyntöä enemmän. Kuva: Lari Lievonen

Toteutuneiden metsätilakauppahintojen ja -hintapyyntöjen ero on kasvanut vuosi vuodelta. Etelä-Suomessa metsätiloista maksetaan yli kolmannes pyyntihintaa enemmän.

Maanmittauslaitoksen ja Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsäkauppatilastoista käy ilmi, että koko maassa metsäkiinteistöistä on maksettu keskimäärin lähes neljännes yli hintapyynnön.

Eniten pyyntihinnan yli on maksettu Etelä-Suomessa, keskimäärin 35 prosenttia. Lapissa hintalisä on jäänyt 9 prosenttiin.

Hintapyyntöjen ja toteutuneiden kauppahintojen ero on kasvanut jo pidemmän aikaa. Vielä vuonna 2016 metsätiloista maksettiin vain neljä prosenttia yli pyyntihinnan.

”Jatkuvasti kasvanut kuilu pyyntihinnan ja toteutuman välillä kertoo siitä, että metsätilan myyjien ja välittäjien näkemys markkinahintatasosta laahaa todellisuutta perässä”, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen.

Viitasen mukaan voi myös olla, että välittäjät arvioivat hintapyynnön alakanttiin, jotta myyjälle voi esitellä hintapyyntöä korkeampia tarjouksia.

Metsäkiinteistöjen kiihtyneen kysynnän myötä yhä harvempi metsätila vaihtaa omistajaa pyyntihinnalla tai sen alle jäävällä hinnalla. Siinä on kuitenkin vaihtelua maakunnittain.

Koko maassa vain 13 prosenttia kaupoista on viimeisen 12 kuukauden aikana tehty hintapyynnöllä tai sen alle. Etelä-Suomessa näin kävi vain kolmessa prosentissa kaupoista.

”Lapissa hintapyynnöt suhteessa markkinahintaan ovat korkeampia. Siellä 39 prosenttia kaupoista tehtiin hintapyynnön mukaisella tai sitä alemmalla hinnalla”, Viitanen sanoo.

Vaikka lopullinen kauppahinta määräytyy tapauskohtaisesti tilasta tehtyjen tarjousten perusteella, hintapyynnön määrittämisellä on myyjälle merkitystä. Myyjälle on eduksi asettaa pyyntihinta mieluummin korkealle kuin matalalle.

”Toteutuneita kauppahintoja ja hintapyyntöjä analysoitaessa tulee johdonmukaisesti ilmi, että mitä korkeampi hintapyyntö on markkinahintatasoon nähden, sitä korkeampaa kauppahintaa on odotettavissa.”

”Toisaalta liian korkeaksi asetettu hintapyyntö voi karkottaa potentiaalisia ostajia. Siksi todellisen markkinahintatason tunteminen on ensiarvoisen tärkeää”, Viitanen muistuttaa.

Tässä jutussa käytetty tilasto pohjautuu 1080 hintapyynnölliseen, Manner-Suomessa tehtyyn metsäkiinteistökauppaan. Ne on tehty lokakuuhun päättyneellä 12 kuukauden jaksolla.