Suuret saastuttajatjättäytyivät Kiotonsopimuksen ulkopuolelle
Kioton sopimus sai jatkoa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, jotka käytiin Qatarin pääkaupungissa Dohassa viime ja toissa viikolla.
Kioton sopimuksen toinen velvoitekausi käynnistyy heti ensi vuoden alussa ja kestää kahdeksan vuotta.
Sopimus velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kasvihuonepäästöjään. Kehitysmaita velvoitteet eivät sen sijaan sido.
Dohan kokouksen oli määrä päättyä jo perjantaina. Neuvottelut jatkuivat kuitenkin lauantai-iltaan, ennen kuin Kioton sopimuksen jatko saatiin lyötyä lukkoon.
Jatkokauden hyväksyivät lopulta lähes kaikki Dohan kokoukseen osallistuneet liki 200 maata. Suuret saastuttajat Kiina, Intia ja Yhdysvallat eivät tosin ole mukana sopimuksessa.
Suomen valtuuskuntaa Dohassa johtanut ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) luonnehti kokouksen lopputulosta tyydyttäväksi STT:n haastattelussa.
Kokouksessa sovittiin virstanpylväistä kohti uutta, vuonna 2020 voimaan astuvaa ilmastosopimusta. Neuvottelut ilmastosopimuksesta on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2015.
Dohassa päätettiin, että vuosina 2013 ja 2014 arvioidaan, miten kaikkien maiden päästöjä saadaan vähennettyä voimakkaasti jo ennen uuden ilmastosopimuksen voimaan astumista. Sitä Niinistö piti positiivisena piirteenä.
”Doha jää historiaan matalien odotusten kokouksena, jossa tolkku kuitenkin voitti: kokous teki sen, mitä sen pitikin tehdä. Se ei kuitenkaan riitä, ei mitenkään”, Niinistö kirjoitti blogissaan maanantaina.
Hän listasi neljä ilmastosopimukseen liittyvää kysymystä, joista kaipaa nopeasti kansallista keskustelua. ”Vien nämä kysymykset kaikkien hallituspuolueiden ratkaistaviksi. Ratkaisujen aika on nyt.”
Kansalaisjärjestöt ovat pettyneitä Dohan ilmastokokouksen tuloksiin.
Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Maan ystävien mukaan Suomella ei ole mitään sanottavaa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, jos se ei nosta päästövähennyssitoumuksiaan niin, että ilmastokatastrofi voidaan välttää.
Keskuskauppakamari sen sijaan on huolestunut ministeri Niinistön ehdotuksesta, jonka mukaan EU nostaisi päästövähennystavoitettaan yksipuolisesti 30 prosenttiin.
”EU:n yksipuolinen eteneminen ilmastopolitiikassa ja -sääntelyssä rapauttaa jo nyt EU-yritysten globaalia kilpailukykyä, kun EU:n ulkopuoliset maat saavat kevyemmästä sääntelystään kilpailuetua”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa tiedotteessa.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
