Kolmiulotteinen mittaus täsmentää puunkorjuuta
Miehittämättömällä laserlennokilla voidaan tulevaisuudessa mitata puustoa esimerkiksi sademetsissä, joissa liikkuminen jalan on vaikeaa. Anttoni Jaakkola/GL Kuva: Viestilehtien arkistoLöytyykö metsästäni oksatonta tukkipuuta? Vaivaavatko kirjanpainajat kuusikoitani?
Näihin kysymyksiin voi tulevaisuudessa saada vastauksen ilman, että täytyy kiskoa kumisaappaat jalkaan ja rämpiä palstalle.
Suuret metsäyhtiöt inventoivat jo nyt laajoja metsäalueita lentokoneesta käsin laserkeilaamalla.
Keilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa puuston pituudesta ja metsän tiheydestä. Se antaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvittää metsä- ja leimikkosuunnittelussa tarvittavia puustotietoja tai esimerkiksi tuhojen määrää kuin kaksiulotteinen ilmakuvaus.
Metsät kartoitetaan yleensä kaksivaiheisesti: Maastossa tehdään tarkkoja koealamittauksia, jotka yleistetään laajalle alueelle laserkeilaus- ja ilmakuva-aineiston avulla.
Helsingin yliopiston ja Geodeettisen laitoksen täsmämetsätalouden tutkimusryhmä on kehittänyt lukuisia uusia lasermittaussovelluksia, joita voidaan hyödyntää seuraavan sukupolven metsätietojärjestelmissä.
Yksi aluevaltaus ovat niin sanotut mobiilit 3D-kartoitusmenetelmät, joissa laserkeilain on sijoitettu esimerkiksi mönkijään, hakkuukoneeseen tai lennokkiin.
Miehittämättömällä lennokkilaserkeilaimella voidaan tulevaisuudessa kenties joissakin olosuhteissa korvata maastossa tehtäviä koealamittauksia.
”Yksityismetsissä puuston mittaaminen lennokin avulla on vielä utopiaa, mutta esimerkiksi vaikeakulkuisten sademetsien inventointiin siitä voisi olla apua”, vastikään virkaan astunut geoinformatiikan professori Markus Holopainen valottaa.
Geoinformatiikka on tieteenala, joka tutkii paikkatiedon hankinnan, hallinnan, tulkinnan ja mallinnuksen menetelmiä.
Metsätieteissä geoinformatiikan avulla kehitetään yksityiskohtaisen metsävaratiedon hankintaa sekä sen hyödyntämistä tietojärjestelmissä ja metsän käytön suunnittelussa.
Holopaisen mukaan laserkeilausinventoinnin ansiosta metsätaloudessa saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä.
Puuston inventointi metsäsuunnittelua varten maksaa Suomessa laserkeilausmenetelmällä noin kaksi euroa hehtaarilta, aikaisemmin noin kymmenen euroa.
”Jatkossa keskeistä on kustannussäästöjen sijaan etsiä laserkeilausmenetelmistä uutta lisäarvoa.”
Lisäarvoa saadaan, kun kolmiulotteista tietoa hyödynnetään täysmääräisesti metsä- ja leimikonsuunnittelussa, puunkorjuussa sekä metsien biomassamuutosten seurannassa, Holopainen visioi.
Kahden ajankohdan laserkeilausdataa tulkitsemalla saadaan todella tarkkaa tietoa puuston tiheyden ja rakenteen muutoksesta.
Biomassan muutosta voidaan seurata jopa yhden neulasen tarkkuudella.
Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen laserkeilausaineisto vapautui toukokuun alussa ilmaiseen käyttöön.
”Se lisää kehitettyjen menetelmien hyödyntämismahdollisuuksia käytännössä, etenkin muutostulkinnassa”, Holopainen uskoo.
”Puolet Suomesta on tämän vuoden aikana keilattu, 3–4 vuoden aikana koko maa. Se, miten usein metsät tulevaisuudessa keilataan, riippuu resursseista.”
Holopaisen tutkimusryhmä on kehittänyt muutostulkintamenetelmän, joka perustuu kahden ajankohdan latvusmallien erotukseen.
Sillä voidaan esimerkiksi paikallistaa Tapani-myrskyn kaltaiset laajat metsätuhot nopeasti ja tarkasti.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
