Metsäkoneyritystentulosten odotetaan kohenevan
Sami Karppinen Ennakkotietojen perusteella metsäkoneyritysten tulosten odotetaan paranevan hieman viime vuodesta. Keski-Suomen Metsä-Kympin koneet korjasivat puuta torstaina Viitasaarella. Kuva: Viestilehtien arkistoPuuta korjataan samaan tahtiin kuin kaikkien aikojen ennätysvuonna 2007. Teollisuuden puuntarve on suuri, kun sellutehtaat käyvät täysillä ja sahausmäärät kasvavat.
Koneyrittäjien varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan ennakkotiedot ja ennusmerkit näyttävät tälle vuodelle kohtuullisen hyviltä.
”Edellytyksiä metsäkoneyritysten kannattavuuden paranemiselle on, kun kustannusten nousu on tasaantunut verrattuna menneisiin vuosiin.”
Mitään riemusaattoa ei vuosi ole Jaakkolan mukaan ollut millekään koneyritykselle. Kansainvälisen talouden taantuma tulee vastaan kovana paineena neuvotteluissa metsäyhtiöiden kanssa.
”Kyllä asiakaspuoli on aika tyly hintaneuvotteluissa.”
Metsäkoneyritysten keskimääräinen nettotulos jäi viime vuonna Koneyrittäjien liiton tuloskyselyn mukaan 1,7 prosenttiin liikevaihdosta. Nettotulos oli palkkakorjattu eli tuloksesta vähennetty yrittäjän palkka.
Viime vuoden tulos oli parempi kuin vuonna 2011, jolloin nettotulosta kertyi vain 0,5 prosenttia liikevaihdosta.
Metsäkoneyritysten tulokset ovat jääneet viime vuosina kauas tavoitteesta.
Koneyrittäjien liiton mukaan yritysten nettotulokset pitäisi nostaa keskimäärin noin viiteen prosenttiin liikevaihdosta eli kolminkertaiseksi viimevuotisesta. Näin yritykset saavuttaisivat tavoitellun 10 prosentin liikevoiton ja pystyisivät kestävällä tavalla investoimaan ja kehittämään toimintaansa.
Pahimmaksi metsäkoneyritysten kannattavuutta rasittavaksi tekijäksi nousi kyselyssä toiminnan kausiluonteisuus.
Parhaaseen talviaikaan töitä olisi kaikilla enemmän kuin ehditään tehdä. Kesällä sen sijaan suuri osa kalustosta seisoo toimettomana.
Energiapuun korjuumäärien kasvu on Jaakkolan mukaan lisännyt kesäajan töitä ja tasoittanut jonkin verran jyrkkää kausivaihtelua. Tosin tänä vuonna energiapuunkorjuuseen on ylimääräistä epävarmuutta aiheuttanut takkuaminen tukijärjestelmien kanssa.
”Ensin turpeen veron noston vuoksi puulla tehdyn sähkön tuotantotuki aleni ja sitten kitkaa syntyi pienpuun energiatuen epäselvyyksistä”, Jaakkola harmittelee.
Koneyrittäjien vastuulle on viime vuosina siirtynyt paljon tehtäviä, jotka ennen kuuluivat metsäyhtiöiden ja muiden asiakkaiden toimihenkilöille.
Metsäkoneiden kehittynyt tietotekniikka on mahdollistanut sen, että kuljettaja huolehtii työmaiden suunnittelun lisäksi muun muassa erilaisista laadun ja määrän mittauksista ja tarkistuksista tai urakkatilityksistä.
”Näiden tehtävien hinnoittelussa on epäonnistuttu, eli työ on otettu liian halvalla vastaan”, Jaakkola sanoo.
Lisätöistä saatava alhainen hinta on Jaakkolan mukaan yksi syy metsäkoneyritysten kannattavuuden heikkoon kehitykseen.
Paljon parannettavaa hän näkee myös koneiden turhassa siirtelyssä.
”Isoista asiakkaista juuri kukaan ei ole erikseen valmis maksamaan siirroista mitään. Olisi kaikkien etu, jos siirrolla olisi hinta, joka ohjaisi metsäpäässä järkevään toimintaan”, Jaakkola sanoo.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
