Porkkana vaihtuu keppiin juurikäävän torjunnassa

Hakkuukoneenkuljettaja Ari Seppälä tankkasi lahontorjunta-ainetta viime viikolla Tuusulan Ruotsinkylässä. Kuva: Markku Vuorikari

Puunmyyjien ja -ostajien sekä koneyrittäjien edustajat ovat tyystin eri linjoilla siitä, kenen tulisi maksaa jatkossa juurikäävän torjunta sulan maan hakkuissa.

Tällä hetkellä valtio maksaa kantokäsittelystä kemeratukina noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Näin ehkäistään metsien pahimman tuholaisen, juurikääpäsienen, leviämistä.

Valtion talouden säästövaatimusten vuoksi maa- ja metsätalousministeriö esittää kantokäsittelyn tuen lopettamista. Tilalle ministeriö esittää pakkoa: metsätuholakiin kirjattaisiin torjuntavelvoite. Se koskisi hakkaajaa eli pystykaupoissa puun ostajaa ja hankintakaupoissa omatoimista metsänomistajaa.

Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.

Metsäyhtiö UPM:ssä ministeriön esitys ei ilahduta.

”Hyötyjä on metsänomistaja ja hänen naapurinsa. On vaikea ymmärtää, miksi metsäteollisuuden pitäisi kantaa kustannukset. Tämä ei ole puumarkkinakysymys – kyse on kansallisesta metsien terveyden edistämisestä. Emme koe olevamme taudinaiheuttajia”, sanoo UPM Metsän sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala.

”Me emme tästä hyödy, vaan olemme torjunnan mahdollistajia. Toivomme, että kemeravaroja voitaisiin saada nykytasoisesti juurikäävän torjuntaan.”

Metsänomistajia edustavassa MTK:sta ministeriön juurikääpäesitys saa ymmärrystä.

”Olimme alun perin sitä mieltä, että valtion tuki on perusteltu juurikäävän torjunnassa. On tärkeää, että torjunta tehdään. Hallitus päätti leikkauksista, ja pitkin hampain hyväksymme muutoksen, jos torjuntavastuu siirtyy hakkuuoikeuden omistajalle. Se on asia, jonka markkinat voivat hoitaa”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Hän viittaa siihen, että kesäkorjuukelpoisista leimikoista on kova kysyntä, kun taas talvikohteet menevät nihkeästi kaupaksi. Talvella juurikääpää ei tarvitse torjua, sillä se leviää vain sulan maan aikana.

Koneyrittäjien liitosta ministeriön esitys saa jopa kiitosta.

Liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola on Tiirolan kanssa samoilla linjoilla: puukaupassa pyörivät isot rahat joka tapauksessa. Siellä seitsemän miljoonan tukileikkaus aiheuttaa vähemmän vahinkoa kuin esimerkiksi nuoren metsän hoidossa.

”Juurikäävän torjunnan olisi pitänyt alusta lähtien olla markkinaehtoista toimintaa. Valtion tuki on häirinnyt sitä.”

Koneyrittäjät ovat kritisoineet aiemmin sitä, että valtion hehtaaripohjaiseksi muuttunut tuki ei kata torjunnan todellisia kustannuksia. Siten osa torjunnan kuluista olisi jäänyt motoyrittäjien piikkiin. Nyt ongelma on poistumassa, jos tuki loppuu kokonaan ja maksu siirtyy hakkuutyön tilaajan kontolle.