Metsäammattilaisilla huoli hyvän metsänhoidon tulevaisuudesta
Pusikot ovat saaneet tänä vuonna kyytiä, kun nuorta metsää on hoidettu vauhdilla.
Syyskuun loppuun mennessä nuoren metsän hoidon valtiontukea oli myönnetty yli 80 000 hehtaarin metsätyömaille, mikä on 15 prosenttia kiivaampi tahti kuin viime vuonna.
Työmäärät ovat kuitenkin olleet hyytymässä, toteaa rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.
”Luulen, että metsänhoitoyhdistysten rahoituspohjan muutos näkyy tässä. Ne joutuvat keskittymään sellaisiin tehtäviin, jotka ovat taloudellisesti tuottoisia. Toiminnan painopiste voi siirtyä nuoren metsän hoidosta puukauppaan. Se ei ole hyvä asia.”
Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuodenvaihteessa.
Ensi vuonna metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tulee metsänomistajille vapaaehtoiseksi ja pakollinen metsänhoitomaksu poistuu.
Metsänhoitomaksut ovat ohjautuneet metsänhoitoyhdistyksille.
Hostikka on huolissaan siitä, kuka jatkossa huolehtii taimikoiden ja nuorten metsien kunnosta. Metsänomistajien omatoiminen työ vain hiipuu hiipumistaan.
Huoli on aiheellinen, sanoo toiminnanjohtaja Aki Haapaniemi metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkanosta.
”Metsänhoitomaksulla on ylläpidetty hyvää metsänhoitoa ja neuvottu metsänomistajia esimerkiksi siinä, ettei hakkuun jälkeinen uudistaminen jää hunningolle.”
Ensi vuodesta alkaen metsänomistajien yhdistyksellä ei ole Haapaniemen mukaan enää mahdollisuuksia selvitellä rästiin jääneitä metsänhoitotöitä ja uudistamatta jääneitä hakkuualueita viranomaisen eli metsäkeskuksen pyynnöstä. Vastuu hyvästä metsähoidosta kaatuu viranomaisten syliin.
”Hoidamme vastedes omien jäsentemme asioita. Kaikki työt tehdään liiketaloudellisin perustein.”
Haapaniemi arvioi, että metsäkeskukset ovat uudessa tilanteessa kovassa paikassa, kun valtio kiristää rahoitustaan.
”Mutta ei tullut metsäkeskuksilta tukea metsänomistajaorganisaatiolle siinä kohdassa, kun metsänhoitomaksun lopettamisesta päätettiin.”
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario ei usko, että metsänhoidon taso heikkenisi metsänhoitoyhdistysten rahoituspohjan muutoksen vuoksi.
”Kyllä metsänhoidostakin saadaan euroja. Pyrimme lisäämään kaikkia työlajeja ja metsureilla tulee varmasti olemaan töitä vielä ensi vuonnakin.”
Metsänhoidon neuvontaa pitää kuitenkin tehostaa.
”Kun tilalle mennään, on katsottava kaikki tarpeet kerralla ja kerrottava mahdollisuudet.”
Jos jokin uhkaa hyvää metsänhoitoa, se on Vaarion mielestä työvoimapula.
”Nuoria ihmisiä ei meinaa millään löytyä metsätöihin.”
HANNA LENSU
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
