Nyt on oikea hetki tarkkailla männyntaimikkoja tuhosienen varalta – näin tyvitervastaudin leviämistä voi hillitä

Taimien vastustuskyky männynjuurikäävän aiheuttamalle taudille on heikko. Kasvukauden aikana kuolleet punaruskeat taimet erottuvat taimikossa selvästi. Kuva: Henna Höglund

Loppukesä ja syksy ovat hyvää aikaa mahdollisten tyvitervastautipesäkkeiden tarkkailuun taimikossa, Metsäkeskus muistuttaa.

Männynjuurikäävän aiheuttamaan tyvitervastautiin kuolleet punaruskeat taimet erottuvat syksyllä taimikossa selvästi.

Tauti alkaa yksittäisten puiden heikkenemisenä ja sitä esiintyy kaikenikäisissä männiköissä. Taimien vastustuskyky tyvitervastaudille on heikko.

Mänty puolustautuu tautia vastaan pihkoittumalla ja kuivuu lopulta pystyyn. Tautipesäkkeet laajenevat juuristoyhteyksiä pitkin puusta toiseen.

Tyvitervastaudista voi ilmoittaa metsänkäyttöilmoituksella. Se on hyödyllistä etenkin uudistushakkuilla.

”Taimikoiden tarkkailu tyvitervastaudin havainnoimiseksi helpottuu, kun tieto kaadettua puustoa vaivanneesta taudista tulee kirjattua”, toteaa projektiasiantuntija Henna Höglund Suomen metsäkeskuksesta.

Tyvitervastauti voi kroonistuessaan olla metsänomistajalle merkittävä taloudellinen haitta, sillä juurikäävän vaivaamilla kuivilla ja kuivahkoilla kankailla ei juuri ole vaihtoehtoja männylle.

Taudin leviämistä on mahdollista hillitä saartamismenetelmällä, jossa tunnistetun tautipesäkkeen ympäriltä kaadetaan muutama rivi terveitä puita, joiden kannot käsitellään harmaaorvakkavalmisteella. Harmaaorvakkasieni lahottaa kaadettujen puiden juuristot ja estää juurikäävän leviämisen.

”Toisinaan saartorenkaiden vuoksi syntyvät aukot taimikossa mietityttävät metsänomistajia. Aukkoisuus kuitenkin tasoittuu puuston kasvaessa”, Höglund kertoo.

Taudin leviämistä saartamalla voi hillitä koko kasvukauden ajan. Saartaminen soveltuu parhaiten metsiköihin, joissa tautipesäkkeitä on harvakseltaan. Kohteille, jossa tautia on jo runsaasti, saartamista ei suositella.

Tyvitervastaudin leviämistä uusille kasvupaikoille ehkäistään kantokäsittelyllä hakkuiden yhteydessä. Kuva: Timo Heikkala