Älypuhelin tehostaa juurikäävän torjuntaa

Metsäkoneenkuljettaja Mikko Mattila kuvaa kannon älypuhelimella. Paluupostissa tulee tieto juurikääväntorjunnan onnistumisesta. Kuva: Rami Marjamäki

Metsäkoneen työvuoro keskeytyy piippaukseen. Kuski kaivaa kännykän esiin ja käy kuvaamassa viisi viimeisintä kantoa. Sen jälkeen hän lähettää kuvat sähköisesti analysoitavaksi ja saa paluupostissa tiedon juurikäävän torjunnan onnistumisesta.

"Juurikääpä on Suomessa ylivoimaisesti eniten havupuille tuhoja aiheuttava puiden lahottajasieni. Sen arvioidaan tuottavan vuosittain noin 50 miljoonan euron tappiot maamme metsätaloudelle", kertoo metsäkeskuksen aluejohtaja Jorma Vierula.

Vierulan mukaan metsäkeskus ja Luke ovat kehittäneet uusia menetelmiä juurikäävän torjuntaan. Tehokkaat torjuntatoimet ovat avainasemassa juurikäävän leviämisen estämiseksi muuttuvassa ilmastossa.

"Juurikäävän torjunnan onnistumisen omavalvonnassa konekuski hyödyntää valokuvausta, pilvipalvelua ja sähköistä tiedonsiirtoa. Männyn tyvitervastaudin torjuntaan Luke on kehittänyt menetelmää, jossa tyvitervastautipesäkkeet saarretaan juurikäävän kanssa kilpailevalla harmaaorvakkasienellä."

Omavalvonnassa on käytössä älykännykän ja pilvipalvelun rinnalla ominaisuus, jossa peittävyystulokset tallennetaan mittasaksiin runkojen tarkastusmittauksen yhteydessä, on viimeistelyvaiheessa. Mittasaksista tulokset siirtyvät hakkuukoneelle ja edelleen sähköisesti urakoitsijalle ja urakanantajalle.

Kuusen juurikääpää torjutaan käsittelemällä tuoreet kannot hakkuun yhteydessä torjunta-aineella. Laki velvoittaa torjuntaan vapun ja marraskuun lopun välillä, kun itöitä on ilmassa. Torjunta-alueen pohjoisraja kulkee Kemi–Kajaani-linjalla.

Metsäkoneenkuljettaja Mikko Mattila kertoo, että lopputuloksen näkee varsin hyvin kopista. Laitteistot ovat toimintavarmoja. Ongelmia aiheuttaa lähinnä letkujen katkeaminen.

Tutkija Tuula Piri pitää tärkeänä, että kannot saadaan kokonaan torjunta-aineen peittoon.

"Virallisena tavoitteena on vähintään 85 prosentin peittävyys. Suurilla kannoilla se tarkoittaa, että itiöille jää suojaamatonta pinta-alaa iskeä kantoon."

Metsänomistajana hän huolehtisi torjunnasta myös nykyisen torjunta-alueen pohjoisrajan pohjoispuolella. Kuusikoissa torjunta kannattaa tehdä koko Suomessa ja männyllä Lapin eteläpuolisessa osassa maata.

Männyn tyvitervastauti tappaa nuoria mäntyjä nopeasti. Varttuneet männyt kestävät tautia paremmin, mutta niidenkin kasvu kärsii.

Luke kaatanut tyvitervastautipesäkkeiden ympäriltä terveitä mäntyjä ja käsitellyt niiden kannot harmaaorvakkasienellä, joka kilpailee juurikäävän kanssa. Lisäksi sairaisiin kantoihin on levitetty virusta, joka vähentää juurikäävän kasvua.

"Alustavien tulosten perusteella harmaaorvakka näytti levinneen suurimpaan osaan sillä käsiteltyjen puiden juurista. Sen sijaan kokeissa käytetty viruksen tartutusmenetelmä ei ole toiminut odotetusti", kertoo tutkimusprofessori Jarkko Hantula Luonnonvarakeskuksesta.

Pesäkkeiden saarto ja käsittely harmaaorvakalla toimii etenkin taimikoissa, joissa puiden välimatka on lyhyt ja myös juurikääpäpesäkkeet ovat pieniä.

Oma lukunsa on juurikäävän torjunta jatkuvan kasvatuksen kohteissa. Mikäli juurikääpä on päässyt iskemään metsikköön, sen leviämistä on vaikea estää jatkuvan kasvatuksen kohteilla. Pelkkä kantokäsittely ei silloin riitä torjunnaksi.

Varmin keino juurikäävästä eroon pääsyyn on avohakkuu ja puulajin vaihto. Puulajin vaihto tosin on vaikeata välillä perinteisen metsätalouden kohteillakin. Hirvi estää monin paikoin koivun kasvattamisen.