Kantohinnat karanneet sahoilta
”Sahojen tuotanto on pudonnut Suomessa enemmän kuin muissa maissa. Se kertoo heikosta kilpailukyvystä”, summaa toimitusjohtaja Pekka Kopra Versowood Oy:stä.
”Sahat ovat kriisissä. Jos asiat olisivat kunnossa, sahaus voisi olla jopa kaksi miljoonaa kuutiota nykyistä suurempi”, kertoi Kopra eilen Puupäivässä Helsingissä.
Sahauksen heikon kannattavuuden syynä on vientihinnan heikkous kantohintaan verrattuna. Kantohinnat jäivät viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen liian korkealle tasolle.
Samaan aikaan puukauppa hiljeni metsäverotuksen siirtymäkauden päätyttyä. Myös puuntuonnin romahdus osui samaan saumaan. Nyt keitokseen on lisätty talouden taantuma.
”Sahat ovat yrittäneet nostaa tuottavuutta jopa moninkertaiseksi. Siitä ei ole ollut apua, koska hyöty on valunut kantohintoihin metsänomistajan iloksi”, totesi Kopra.
Tänä vuonna sahat ovat pyörineet kaikesta huolimatta entiseen malliin. Alkuvuonna näkymät olivatkin toiveikkaat, mutta sahatavaran kysyntä lässähti kesällä.
Kopran mukaan jälleen kerran on nähty, että sahateollisuus on kykenemätön joustamaan kysynnän laskiessa.
”Osa sahoista osaa jarruttaa, mutta osa ei halua ja jotkut ei edes huomaa, milloin jarrua pitäisi painaa.”
Eurooppaa vaivaava taantuma on purrut etenkin kuusen sahaukseen. Sen sijaan Pohjois-Afrikka on jatkanut männyn ostoa. Ketterät sahurit ovat pystyneet jopa kasvattamaan vientiään.
Sahurit harmittelivat, että puukauppa ei käy, vaikka tukin hinta on Suomessa maailman kovin, ainakin kuljetusetäisyyksiin ja saantoon suhteutettuna.
”Puukaupasta on puhuttu myönteisessä hengessä. Sahojen näkökulmasta se ei pidä paikkaansa. Puukauppa on ollut heikkoa ja huonoa.”
Kopran mukaan alkuvuonna puukauppaa käytiin myrskypuulla. Sen jälkeen on ollut vaisua.
”Olemme saaneet syksyllä vain puolet tarvitsemastamme puusta, vaikka olemme rajoittaneet sahausta.”
”Kantohinnat ovat kestämättömällä tasolla. Totta kai kapitalismi hoitaa asian kuntoon, mutta se on toinen juttu.”
VTT:n asiantuntija Pekka Pajakkala lisäsi sahamiesten murheita arvioimalla, että Euroopan elpyminen siirtyy ainakin parilla vuodella eteenpäin. Senkin jälkeen vauhti on hidasta.
Vuoden 2008 taso saavutetaan rakentamisessa ehkä vasta vuonna 2020.
Toisaalta maat ovat hyvin erilaisia. Saksassa näkyy selviä merkkejä rakentamisen elpymisestä. Myös Yhdysvallat, Aasia ja Pohjois-Afrikka tarvitsevat lisää sahatavaraa. Venäjäkin porskuttaa öljytuloillaan.
”Tässä tilanteessa korjausrakentaminen on Euroopassa ohittanut uudisrakentamisen. Sille on tarvetta jatkossakin.”
Pajakkalan mukaan myönteinen uutinen on, että puu on kotimaassa pärjännyt hyvin ja jopa kasvattanut osuuttaan rakentamisessa.
Etenkin puukerrostalojen rakentaminen on lähtemässä vauhtiin.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
