Kotimainen joulupuu on yhä ekoteko: "Jos joulukuusiperinnettä rajoitettaisiin ilmastosyistä, nousisi asiassa suuri meteli"

Joulukuusiviljelijä Esko Tanskasen kasvattamia kuusia lastattiin joulukuun alussa rekkaan. Puut menivät myytäväksi marketeihin. Kuva: Sanne Katainen

Onko joulupuuviljely Suomessa ekologisesti kestävää? On, jos kysyy kiertotalouden parissa työskentelevältä erityisasiantuntijalta Risto Lauhaselta ja projektipäälliköltä Kari Laasasenaholta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) tutkijat selvittivät vuosittain joulun aikaan metsistä ja joulukuusiviljelmiltä poistuvan hiilen määrän. Se on noin 1,5 miljoonaa kiloa.

Kimmokkeena joulupuiden päästöjen selvittämiselle oli viimeaikainen keskustelu metsien hiilensidonnasta ja Suomen metsien kestävästä vuotuisesta hakkuumäärästä.

Joku voisi kysyä, onko oikein kaataa hyvään kasvuvauhtiin päässyttä kuusta, joka sitoisi hiiltä vielä pitkään tulevaisuudessa?

"Jos joulukuusiperinnettä rajoitettaisiin ilmastosyistä, nousisi asiassa suuri meteli”, Lauhanen ja Laasasenaho uskovat.

Tutkijat muistuttavat, että kotimaan kuusikaupassa ei ole kysymys vanhojen luonnontilaisten metsien hävittämisestä.

"Tällä hetkellä kukaan ei väitä joulukuusiperinteen vaarantavan metsien kestävää kehitystä eikä heikentävän metsäluonnon monimuotoisuutta, koska on kyse saavutetuista eduista ja juhlakauden etuoikeudesta."

Kotimaisen joulukuusen hiilijalanjälki on noin kaksi kiloa. Vertailuna keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on vuodessa yli 10 000 kiloa.

Lauhasen ja Laasasenahon laskelman mukaan yhteen kuuseen on sitoutunut noin kilo hiiltä.

Jos kaikki Suomen joulukuuset poltettaisiin joulun pyhien jälkeen, muodostuisi siitä noin 5 500 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa noin 1 700 henkilöauton vuosittaista hiilidioksidipäästöä.

Laskelmissa ei huomioitu kuusten hankintalogistiikan päästöjä. Lisäksi kaikki joulukuuset eivät päädy polttoon, vaan osa haketetaan kompostiin ja puutarhakäyttöön.

Joulupuuseuran mukaan joulukuusi pystytetään vuosittain noin 1,4 miljoonaan suomalaiskotiin. Tästä vajaa miljoona on kasvatettuja joulukuusia, omasta metsästä haettuja 300 000 ja loput ulkomailta tuotuja.

Yli 50 vuotta joulukuusia Lohjan seudulla viljelleen Esko Tanskasen mielestä miljoonan kasvatetun kuusen arvio on hatusta vedetty.

"Lähempänä totuutta olisi 500 000 kuusta, kun otetaan huomioon esimerkiksi opiskelijat, sairaat, eri uskontokunnat ja joulun aikaan matkustavat, jotka eivät ole vannoutuneita joulukuusen käyttäjiä", hän perustelee.

"Maalla ostokuusen korvaa omasta metsästä noudettu kuusi. Euroilla hankittujen kuusien määrä on aivan eri kuin median vuodesta toiseen toistama väite miljoonan kuusen tarpeesta."

Kun huomioidaan kuusten mahdollisesti arvioitua pienempi määrä, ovat päästötkin vähäisemmät.

"Joulukuuset kasvavat useimmiten pelloilla, joissa muussa tapauksessa kasvaisi vain heinää ja pajuja. Näin pelto sitoo kuusen kasvuaikana vajaassa kymmenessä vuodessa paljon enemmän hiiltä muihin vaihtoehtoihin verrattuna", Joulupuuseura muistuttaa marraskuussa julkaisemassa tiedotteessaan.

Useimmiten aidon joulukuusen päästöjä verrataan muoviseen. Kumpi on lopulta parempi valinta ilmaston kannalta?

Kansainvälisten tutkimusten mukaan muovikuusi nousee aitoa ekologisemmaksi vasta, kun sitä on käytetty 10–20 vuotta.

Mitä lähempää aidon joulukuusen hakee, sitä ympäristöystävällisempi valinta se on.

Myös oikeanlainen kierrättäminen vähentää päästöjä. Kaatopaikalla mätänevän kuusen päästöt ovat selvästi suuremmat kuin puun polttamisen tai hakettamisen.

Tanskanen pitää vahvasti perinteisen joulukuusen puolta. "Täytyy muistaa, että joulukuuset esimerkiksi sitovat hiiltä ja tuottavat happea", hän listaa.

Hänen mukaansa tämän joulun hitti on musta tekokuusi. Sitä Tanskanen ei voi ymmärtää. "Kuulostaa aika synkältä joululta", hän naurahtaa.

Juttua korjattu 23.12.2019 klo 12.17: Jutussa luki virheellisesti, että kaikkien Suomen joulukuusten polttaminen aiheuttaisi 5 500 kilon hiilidioksidipäästöt. Oikea luku on 5 500 tonnia.