”Maanomistajat myönteisiä suojelulle”
Luonto-Liitto järjesti keskiviikkona Helsingissä Tieteiden talon ulkopuolella mielenosoituksen soiden puolesta. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen saapui koolle kutsumaansa suopäivään. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoYmpäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan metsästys suojelualueilla on tärkeä ottaa huomioon ja käydä läpi soidensuojelun täydennysohjelman jatkosta päätettäessä.
”Monien maanomistajien motivaatioon olla mukana suojeluohjelmissa vaikuttaa, miten metsästysoikeus muodostuu tulevaisuudessa. Metsästäjät eivät ole olleet edustettuina työryhmässä”, ministeri sanoi MT:lle keskiviikkona.
Grahn-Laasonen kertoo kiertäneensä Suomea ja saaneensa palautetta, ettei ohjelman valmistelu ole ollut avointa.
”2010-luvulla luonnonsuojelutyöltä odotetaan avoimuutta ja valmisteluun osallistumisen mahdollisuutta.”
Grahn-Laasonen otti lokakuussa tuumaustauon soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluun, sillä hän halusi miettiä suojelun keinoja.
Hän kiistää viivyttävänsä pitkään valmisteltua ohjelmaa. Grahn-Laasosen mukaan päätöksiä soidensuojelusta pyritään tekemään mahdollisimman pian. Toisaalta Natura-vuosien virheitä ei haluta toistaa.
”Luonnonsuojelumyönteisyys on nyt suurinta koskaan maanomistajien keskuudessa”, sanoi ministeri ja kiitti siitä Metso-ohjelmaa.
”Ison suojeluohjelman rakentaminen ei ole ristiriidaton asia.”
Keskiviikkona keskustelemaan kutsutut sidosryhmät eivät päässeet Helsingissä yhteisymmärrykseen siitä, toimisiko vapaaehtoisuus soidensuojelussa.
Länsi-Suomen metsänomistajien liiton johtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan soidensuojelun tavoitteet voidaan saavuttaa vapaaehtoisen mallin kautta.
Vapaaehtoisuutta kannatti myös Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja, MT:n päätoimittaja Lauri Kontro.
”Pakkosuojelu on huono keino, se aiheuttaa vastareaktion”, sanoi somerolainen metsänomistaja Heikki Sariola.
Hänen 200 metsähehtaaristaan 80 prosenttia on suojeltu. ”En haluaisi antaa yhtään enempää maata suojeluohjelmiin.”
Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Straniuksen mielestä vapaaehtoinen suojelu on hyvä keino täydentää suojelua. Yksin se ei toimi.
Emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi huomautti, että ohjaus ei välttämättä ole ongelma. ”Usein on käytetty sanaa lottovoitto, kun tuottamattomasta suosta saa korvauksen.”
”Maanomistajan pitäisi pystyä lottoamaan ennen voittoa, eli antamaan suostumus”, huomautti Mäki-Hakola.
Ympäristöjärjestöt toivovat, että maanomistajien kuulemiset aloitetaan heti vuoden vaihduttua.
Suomessa on inventoitu kahden viime kesän aikana noin 310 000 hehtaaria soita. Niistä noin 100 000 hehtaaria on tarkoitus valita valtakunnalliseen luonnonsuojeluohjelmaan.
Pohjoisin Lappi ja Ahvenanmaa ovat ohjelman ulkopuolella.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ehdottavat, että valtion omistamia soita suojeltaisiin Pohjois- ja Etelä-Suomessa yhteensä 50 000 hehtaaria.
”Jos valtion maita siirretään suojeluun, niistä pitää saada korvaus tai alentaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta”, huomautti Metsähallituksen Antti Otsamo.
Tähän mennessä valtion maa on suojeltu ilman korvauksia. Maat on siirretty eduskunnan päätöksellä Metsähallituksen liiketoiminnan taseesta luontopalveluiden taseeseen.
Soidensuojelun täydennysohjelman kustannukset yksityismaiden osalta olisivat noin 142 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
