Punavyökaristetta esiintyy tänä keväänä paikoin runsaasti
Punavyökaristetta esiintyy nuorissa männiköissä tänä keväänä paikka paikoin runsaasti.
”Viime kesä ja alkusyksy olivat sateisia, mikä on edistänyt taudin leviämistä”, Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Michael Müller selittää.
Kyseessä on männyn sienitauti, joka värjää alimpien oksien neulaset punaisiksi. Heinäkuuhun mennessä neulaset karisevat maahan. Tavallisesti sienitauti iskeytyy tiheisiin taimikoihin ja nuorien metsien puiden alaoksiin.
Suomessa punavyökaristetta on esiintynyt eri puolilla maata, mutta toistaiseksi se on aiheuttanut korkeintaan taimikoiden kasvutappioita.
”Sanoisin, että Suomessa ei ole suurta aihetta huoleen. Punavyökariste on kuitenkin silmällä pidettävä tauti, koska on mahdollista, että sen aiheuttaa tulokaslaji”, Müller toteaa.
”Jos näen jossain huonokuntoisen taimikon tai nuoren männikön, on kyllä käytävä tarkistamassa, onko siinä punavyökaristetta.”
Ensimmäiset varmat havainnot punavyökaristeesta tehtiin Suomessa vuonna 2008.
Nyt pidetään mahdollisena, että tautia on esiintynyt täällä jo pidempään.
Metsäntutkimuslaitos, Viron biotiedeyliopisto ja tšekkiläinen Mendel-yliopisto selvittivät, onko punavyökariste niin uusi tulokas kuin mihin siitä tehdyt havainnot viittaavat.
Hiljattain uusille alueille levinneiden taudinaiheuttajien geneettinen muuntelu on yleensä vähäistä. Punavyökaristeen populaatiot Suomessa, Virossa ja Tšekissä ovat kuitenkin erittäin monimuotoisia.
”Saattaa olla, että punavyökaristetta on ollut täällä pitkään vähänlaisesti, eikä siihen ole kiinnitetty huomiota. Männyllä on monia eri karistelajeja, ja samoissa oksissa saattaa esiintyä paria kolmea karistetta.”
Müller uskoo, että ensiharvennusten viivästyminen on yksi syy punavyökaristeen yleistymiseen. Tiheiden nuorten männiköiden määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä vauhdilla.
Punavyökaristetta on havaittu yli 80 mäntylajilla eri puolilla maailmaa. Paikoitellen sieni on vaikeuttanut männyn viljelyä paljonkin.
”Esimerkiksi Englannissa on kasvatettu korsikanmäntyä, joka on mustamännyn eräs muoto. Sen viljely on jouduttu siellä lopettamaan kannattamattomana.”
Müllerin mukaan merkille pantavaa on, että mustamäntyä ei esiinny luontaisesti Englannissa. ”Jos mäntyä istutetaan luontaisen alkuperäalueen ulkopuolelle, se on taudeille herkempi. Siitä on kyse Englannissakin.”
Mustamännyn lisäksi punavyökariste on aiheuttanut vakavia tuhoja Pohjois-Amerikan kontortamänniköissä ja eteläisen pallonpuoliskon radiatamänniköissä.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
