Kirjanpainajat eivät pysy nykyisen metsätuholain määräaikojen sisällä

Ilmaston lämpeneminen suosii kirjanpainajia. Se pakottaa tarkentamaan metsätuholakia. 

Ilmaston lämpeneminen hyödyttää kuusikoita riivaavia kirjanpainajia. Niiden tuhojen ehkäisy vaatii muutoksia metsätuholakiin.

Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut metsälain ja metsätuholain vaikutuksia. Koska lakien muutokset ovat olleet voimassa vasta joitakin vuosia, täyttä selvyyttä niiden vaikutuksista ei vielä näe.

Se kuitenkin on selvää, että monimuotoisuuden edistämisen ja metsätuhojen torjunnan osalta tilanne ei ole tavoitteiden mukainen.

Nykyisen metsälain uudistukset ja laki metsätuhojen torjunnasta tulivat voimaan vuonna 2014.

Tavoitteina oli lisätä metsänomistajien valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä, selkeyttää säännöksiä ja tehostaa viranomaistoimintaa.

"Tulosten pohjalta näyttää siltä, että metsälain ja metsätuholain muutokset ovat pääosin onnistuneita ja ne ovat tuottaneet halutun suuntaisia muutoksia", sanoo metsäneuvos Marja Kokkonen.

Kokkosen mukaan lisäpohdintaan on tarvetta etenkin monimuotoisuuden edistämisen ja metsätuhojen torjunnan osalta. Mahdollisia jatkotoimia tarkastellaan ministeriössä jo lähiviikkoina.

Vaikka valinnanvapaus on lisääntynyt, muutokset metsässä ovat jääneet pieniksi. Etukäteen odotuksia nostanut eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus ei ole lisääntynyt merkittävästi

Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä muistuttaa, että lisääntynyt valinnanvapaus mahdollistaa metsätalouden kannattavuuden paranemisen.

Kannattavuutta on haettu esimerkiksi kasvatusaikoja lyhentämällä. Metsien keskimääräinen päätehakkuuikä on laskenut metsälain uudistamisen jälkeen.

Toisaalta myös puuston keskijäreys päätehakkuissa on kasvanut.

Metsänomistajia edustava MTK on pääosin tyytyväinen muutoksiin, etenkin metsälakiin. Järjestön mukaan muutokset metsässä tapahtuvat hitaasti, joten metsälain osalta asiaan kannattaa palata esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.

Metsätuholain tilanne on toinen. Se on juurikäävän osalta melko toimiva, mutta hyönteistuhojen torjunnan osalta ei.

"Ilmastoseuranta osoittaa selkeästi, että lakiin tarvitaan tarkennusta kirjanpainajatuhojen estämiseksi ilmaston lämmetessä. Keskisessä Suomessa kuorellinen puutavara tulisi poistaa tienvarresta aiemmin kuin metsätuholaki nykyisin edellyttää", toteaa asiantuntija Lea Jylhä MTK:sta.

Viranomaistoimintakin on tehostunut. Esimerkiksi taimikon perustamisilmoituksista luopuminen on vähentänyt hallinnollista taakkaa, mutta metsävaratiedon laatu on toisaalta samalla heikentynyt.

Tutkijat suosittavat, että metsälain ja metsätuholain rikkomusten seuraamukseksi tulisi harkita hallinnollista seuraamusmaksua nykyisen sakkorangaistuksen sijasta. Maastotarkastuksista tulisi lisäksi siirtyä entistä enemmän digitaalisiin valvontamenetelmiin.