Yli puolet metsäammattilaisista tyytymättömiä julkiseen metsäkeskusteluun ‒ keskustelua pidetään liian tunnepitoisena ja ristiriitaisena

Metsäasiantuntija mittaa puun läpimittaa. Kuvituskuva. Kuva: Rami Marjamäki

88 prosenttia metsäammattilaisista katsoo, että Suomessa käydään voimakasta metsäkeskustelua, selviää Taloustutkimus Oy:n tutkimuksesta.

”Metsien yleinen tärkeys, tunnesyyt metsien taloudellisen hyödyntämisen vastustuksessa ja suomalaisten vahva metsäsuhde ovat kolme merkittävintä syytä voimakkaaseen metsäkeskusteluun”, totaa Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Voimakkuuteen ei juuri vaikuta se, että taloudellinen näkökulma painottuisi liikaa metsäalan asenteissa ja käyttäytymisessä, tai että metsäalan kyky yhteensovittaa eri intressejä olisi riittämätön.

Valtaosa metsäammattilaisista (85 prosenttia) kokee, että heidän tulisi osallistua julkiseen metsäkeskusteluun nykyistä enemmän. Kuitenkin vastaajien mukaan vain 28 prosenttia työnantajista tukee tai rohkaisee metsäkeskusteluun osallistumista.

38 prosenttia vastaajista kokee, että työnantaja ei rohkaise osallistumaan julkiseen metsäkeskusteluun. 34 prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Kahdeksan prosenttia vastaajista kertoo, että oma työnantaja estää metsäkeskusteluun osallistumisen joko suoraan tai välillisesti.

”Herää kysymys, hiihtävätkö perinteikkään metsäalan työnantajat menneiden talvien latuja, kun eivät kouluta, kannusta ja esimiestyöllään tue sekä palkitse metsäalan ammattilaisten osallistumista julkiseen metsäkeskusteluun. Kun toisaalta tiedetään, että metsäalan koulutukseen hakeutuvat eivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan yhteiskunnallisesti saati tuottamaan sisältöjä someen, tulisi työnantajien tuki ja kannustus olla kahta vahvempaa”, toteaa tutkimuksen tilanneen Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

61 prosenttia metsäammattilaisista on tyytymätön nykyiseen metsäkeskusteluun. He kokevat yhteiskunnassa käytävän metsäkeskustelun useimmiten liian tunnepitoiseksi, liikaa luonnonsuojelun ehdoilla käytäväksi, tarkoitushakuiseksi, metsäammattilaisia syyllistäväksi ja ristiriitaiseksi.

Yhteiskunnallista metsäkeskustelua ei pidetä tasapainoisena ja tosiasioihin pohjautuvana.

60 prosenttia metsäammattilaisista kokee, että tiedotusvälineistä muodostuva kuva metsäammattilaisista ei vastaa todellisuutta. Heidän mielestään metsäammattilaisista muodostuu julkisuudessa kuva talouskäytön puolustajina, asiantuntijoina sekä altavastaajina ja vähiten luonnonsuojelun edistäjinä.

39 prosenttia metsäammattilaisista on sitä mieltä, että heistä ei muodostu ollenkaan julkista kuvaa.

”Alan toimijoiden on itsensä katsottava peiliin, jos keskustelusta puuttuu ammatillinen näkemys ja ote. Sosiaalinen media, motivoituneet ammattilaiset ja hyvä tarina ovat metsäalan hyödyntämättömiä isoja mahdollisuuksia”, Pirttilä kannustaa.

Metsäammattilaiset puhuvat metsäasioista enisten muiden metsäammattilaisten ja metsänomistajien kanssa. Kaksi viidestä ei ole osallistunut julkisiin metsäkeskusteluihin lainkaan.

Noin neljännes osallistuu mestäkeskusteluihin Facebookissa, keskustelufoorumeilla 14 prosenttia, Twitterissä kuusi prosenttia ja Instagramissa kuusi prosenttia. Kuitenkin valtaosa keskusteluun osallistuneista kokee onnistuneensa niissä hyvin.

Metsämiesten Säätiön Taloustutkimus Oy:ltä tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli saada luotettava kuva siitä, millaisia ajatuksia nykyinen julkinen metsäkeskustelu herättää metsäammattilaisissa. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä.