Aarre: Oikea erämaa-alue sopii vain kokeneelle vaeltajalle – Lapin erämaiden suojelu alkoi hakkuiden vastustamisesta
Lapin erämaat ovat mainioita samoilukohteita rauhaa hakeville vaeltajille, jotka tulevat toimeen luonnon ehdoilla.
Valoa maaliskuun yöhön tuovat tähdet, revontulet ja iltakajo sekä tulen kajo Artan pikkuisen autiotuvan kamiinasta Kuva: Arto KomulainenSuomen 12 erämaa-alueen tunnusmerkkejä ovat luonnontilaisuuden ja syrjäisyyden lisäksi asutuksen, teiden ja merkittyjen reittien puuttuminen. Näihin oloihin lähtevät vain kokeneimmat vaeltajat.
Käsite ”erämaa” sai historiallisen alkunsa suomalaisheimojen asuttaessa sisämaata. Etäällä kylistä sijainneet metsästykseen, kalastukseen ja etelämpänä kaskiviljelyyn sopivat, asumattomat ja tiettömät metsä- ja salomaat olivat erämaata.
Tällaisen erämaan käsite esiintyy Ruotsin ja Suomen maaoikeudellisissa säädöksissä jo 1500-luvulla.
Nykypäivänä käsite erämaa on lähes kaikille suomalaisille tuttu, vaikkakin se on melko epämääräinen. Toisin on termin ”erämaa-alue” kanssa. Se on useimmille vieraampi käsite kuin vaikkapa kansallispuisto tai luonnonpuisto.
Suomen nykyisten erämaa-alueiden syntyhistoria sijoittuu Inarijärven itäpuolen Kessin kairaan ja vuoteen 1987. Tuolloin valmistui Inarista Jäämereen laskevan Paatsjoen ylittävä silta, ja samalla aloitettiin hakkuiden valmistelu Kessin erämaassa.
Hakkuita vastustettiin, minkä jälkeen valtioneuvosto asetti komitean selvittämään Lapin erämaita eri käyttömuotojen kannalta ja laatimaan ehdotuksia tarvittavasta lainsäädännöstä. Samalla kiellettiin hakkuut Inarin erämaissa komitean työskentelyn ajaksi.
Erämaa-alueet perustettiin Lapin pohjoisosiin niiden erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. Erämaalaki tuli voimaan 1.2.1991.
Kaikkiaan erämaa-alueita perustettiin kaksitoista. Suurin näistä on Kaldoaivin erämaa-alue Ylä-Lapin itäosassa ja pienin Tsarmitunturin erämaa-alue Pohjois-Lapin itäosassa. Erämaa-alueita hallinnoi Metsähallitus.
Erämaassa vaeltajia kulkee vähemmän, ja siellä pääsee paremmin koskemattoman luonnon tunnelmaan. Lapin erämaat ovat mainioita samoilukohteita rauhaa hakeville, jotka tulevat toimeen luonnon ehdoilla.
Lue Aarteen sivuilta Arto Komulaisen juttu hiihtovaelluksesta Tsarmitunturin ja Paistunturin erämaasta. Keitä tai mitä vaelluksella tuli vastaan?
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
