Talvileimikoita hakataan jatkossa kesälläkin – koneyrittäjät kehuvat kaivurilapputeloja

Pehmeät pohjat ovat olleet metsätöiden riesana Lapissakin 2000-luvun alusta. Kuvan metsätraktori työskentelee Metsä Groupin talvileimikolla Tornion Aapajoessa. Koneen kuljettajana on metsäpalstan omistaja Mikko Tryyki. Kuva: Timo Lindholm

Kemin tehtaiden puunhankintaa joudutaan Äänekosken investoinnin vuoksi tehostamaan Oulun pohjoispuolella useilla sadoilla tuhansilla kuutiometreillä vuosittain. Kuva: Timo Lindholm

Talvitien pohjat menevät kuralle, kun routa pettää ajokoneen alta. Jäljet siistitään seuraavana kesänä kaivinkoneella. Kuva: Timo Lindholm

Talvisavotat tulevat jatkossa helpottumaan kantavuutta parantavien telojen myötä, sanovat Metsä Groupin ostoesimies Pekka Saario (vas.), Metsä Groupin projektipäällikkö Mikko Välikoski, koneurakoitsija Hannu Ranta ja Metsä Groupin Pohjois-Suomen piiripäällikkö Jarkko Parpala. Kuva: Timo Lindholm

Huonoihin talvikorjuukeleihin tuskastunut Metsä Group on ryhtynyt etsimään menetelmiä, joilla talvileimikoiden korjuuta voidaan jatkaa kesäkaudella.

Metsä Groupin tavoitteena on lisätä sulan maan aikana tehtäviä harvennushakkuita jopa 50 prosentilla. Huomattava osa yhtiön tarvitsemasta puusta on pehmeäpohjaisissa talvileimikoissa.

Syynä talvihakkuiden siirtämiseen kesäkaudelle on ensi syksynä toimintansa aloittavan Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan kasvava puuntarve, joka pakottaa tehostamaan puunhankintaa.

"Olemme kokeilleet kantavuutta parantavia kaivurilapputeloja, joita meidän yrittäjillä on käytössä sekä hakkuu- että ajokoneissa reilu 30 paria", Metsä Groupin projektipäällikkö Mikko Välikoski kertoo.

Välikosken mukaan kokeilussa mukana olevat koneyrittäjät ovat ylistäneet umpiteloja vuosikymmenen innovaatioksi. Turvemaan pinta pysyy ehjänä sulallakin kelillä, kun tasainen tela ei rouhi pintaa rikki. Silloin korjuujälki on hyvä.

Pinnan ehjänä pysyminen on turvemaalla kaiken a ja o.

Metsätraktoreiden keventämisestä ja kuormatilan pienentämisestä ei ole löydetty järkevää ratkaisua pehmeäpohjaisten leimikoiden puunajoon. Kevyt ajokone vaatii enemmän ajokertoja, jolloin maanpinnan urautuminen vain lisääntyy.

Hakkuukone ja metsätraktori ryskäävät Metsä Groupin talvisavotalla Tornion Aapajoessa. Riesana ovat pehmeät pohjat, jotka ovat kiusanneet metsätöitä vuosituhannen alusta lähtien Lapissa.

Kantavuusongelmia on joka toisessa leimikossa, koneurakoitsija Hannu Ranta Tervolasta sanoo.

Vaikka korjuukalustoa kehitetään, talvileimikon korjuujälki ratkeaa osaksi jo ostovaiheessa.

"Jos harvennettavaa puustoa on paljon, silloin ajourat pystytään havuttamaan kunnolla, ja kantavuus paranee", Metsä Groupin Pohjois-Suomen piiripäällikkö Jarkko Parpala kertoo.

Parpala huomauttaa, että talvikohteiden korjuuta rajoittaa pehmeiden pohjien lisäksi myös ötökkälaki eli laki metsätuhojen torjunnasta, joka velvoittaa siirtämään talvella hakatun havupuutavaran metsästä seuraavana kesänä.

Lain noudattamiseksi talvikohteiden hakkuista on usein jouduttu kieltäytymään tai siirtämään niitä seuraavalle talvelle.

Tästäkin syystä talvikohteita kannattaa siirtää kesäkorjuuseen.

Metsä Groupin Kemin tehtaat käyttävät kuitupuuta lähes kolme miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vielä toistaiseksi Kemin puunhankinta-alue ulottuu eteläsuunnassa Keski-Pohjanmaalle.

Koska Äänekosken biotuotetehtaan puunhankinta yltää pohjoissuunnassa Pohjois-Pohjanmaalle, Kemi joutuu jatkossa hankkimaan puunsa Oulun pohjoispuolelta.

Kemin tehtaiden puunhankintaa joudutaan tästä syystä tehostamaan Oulun pohjoispuolella useilla sadoilla tuhansilla kuutiometreillä vuosittain.

Kesäkorjuukelpoisista leimikoista on krooninen pula. Talvihakkuilla ja harvennuksilla on pattitilanne, jota yritämme purkaa, Parpala kertoo.

Kemin tehtaiden tarvitsemasta kuitupuusta noin kaksi kolmasosaa ostetaan yksityisiltä metsänomistajilta. Heistä noin 90 prosenttia on Metsäliitto osuuskunnan jäseniä. Kolmannes puusta ostetaan Metsähallitukselta.

Metsä Group patistaa maanomistajia metsätiestön kunnossapitoon ja talviajokelpoisten piennarteiden rakentamiseen etenkin turvemaille. Piennartien kustannus kunnostusojituksen yhteydessä on noin 1,5 euroa metriltä.

"Ostajat kiinnostuvat penkkatien varrella olevista leimikoista, ja ehkä puun hintakin on parempi", Metsä Groupin ostoesimies Pekka Saario Kemistä sanoo.