Pakkanen päästi talvitien tekijät töihin
Lauha ja sateinen alkutalvi on ollut konemiesten kannalta suotuisa, kertoo talvitietä tuntityönä pohjustava koneyrittäjä Jarmo Peltoperä Kemijärveltä. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoKEMIJÄRVI
Poikkeuksellisen lauha alkutalvi on haitannut talvileimikoiden korjuuta myös Lapissa. Talvitiestön tekeminen on myöhässä reilun kuukauden. Viime viikolla alkanut pakkasjakso tuli tarpeeseen.
Vetinen loska roiskahtelee kumitelojen alta, taivaalta rätkii räntää. Keltainen rinnetamppari pöristelee kosteassa urakassa Rovajärven ampumakenttäalueen kainalossa Kemijärvellä.
Työmaana on talvitien teko Metsähallituksen talvileimikkoon.
Tampparin työtä katsastava metsävaltion mies tarpoo saapasvarsiin ulottuvassa märkyydessä. Tammikuussa moinen on harvinaista näillä leveyksillä. Lauha keli on rassannut puunkorjaajien hermoja jo kuukauden päivät.
”Hete pukkaa vedet suoraan tähän ajouralle, ilman kunnon pakkasia ei tienteosta tule mitään”, sadattelee Metsähallituksen metsänhoitoesimies Arto Leukku Itä-Lapin metsätiimistä.
Neljännes Itä-Lapin valtionmaiden puolen miljoonan kiinnon vuotuisesta hakkuusuunnitteesta on pysytellyt jumissa vetisten jänkien takana tammikuun kolmannelle viikolle saakka.
Tientekijän paineita ei pienennä se, että yhteistä konttoria pitävä firman korjuutirehtööri luo työpöydän yli vaativia katseita.
”No eihän se Arto sentään ilmoja säätele, vaikka iso herra onkin”, huomauttaa Metsähallituksen korjuuesimies Heikki Kulpakko.
Jos pakkasukko suo, tänä talvena Leukku tekee noin 20 kilometriä talvitietä Itä-Lapissa sijaitseville talvileimikoille. Hakkuukohteita on toista kymmentä, leimikoita kymmenittäin.
Kaukaisimmat kohteet kasvavat itärajalla.
Alueen puusto on nuorta, pääosin jo kertaalleen hakattua. Keski-ikään varttuneet Osaran aukeat odottavat kakkosharvennusta.
”Sadonkorjuuta onkin luvassa, sillä säätiedotus lupailee pakkasia lähipäiviksi”, Leukku myhäilee.
Metsähallituksen tekemiä talviteitä voivat käyttää muutkin, maksutta toki.
”Isäntien kannattaa hyökätä hakkaamaan, jos palstat sijaitsevat samalla suunnalla. Autoilemme näille maille uudestaan aikaisintaan parinkymmenen vuoden kuluttua.”
Vaikka syksyt ovat viime vuosina pitkittyneet ja keväät koittaneet entistä aiemmin, pakkasia on riittänyt keskitalvella. Ainakin siihen saakka, kunnes ne vaihtuvat äkisti loskakeleihin. Sään vaihtelu vaatii puunkorjaajilta pelisilmää, suunnitelmia tehdään pikkuriskillä.
Kulpakko sanoo, että korjuuporukalle tulee kiire, talvileimikoihin keskitetään kaikki käytettävissä oleva kalusto. Kemijärvellä tukkirekkoja on ajossa kymmenkunta, koneketjuja kuudesta seitsemään. Viivästykset ovat jo sotkeneet hakkuuohjelmia.
”Jos talvikohteet jäisivät kokonaan saavuttamatta, ainespuun toimitukset asiakkaille olisivat uhattuina. Puut ovat pyörien päällä.”
Rungot on juonnettava metsätien varteen huhtikuun alkupäivinä. Sen jälkeen alkaa kevään kelirikko ja konemiesten loma.
”Kelit ovat vähissä silloin, kun aurinko porottaa. Talvitiet painuvat kelvottomaan kuntoon muutamassa päivässä.”
Metsäteitä on perustettu valtionmaille ahkerasti, talvileimikoiden osuus vähenee samassa suhteessa. Talviteitä tehdään Lapissa muutamia satoja kilometrejä vuosittain.
”Tiestön rakentamiseen varatusta 1,5 miljoonasta eurosta suurin osa käytetään tänä vuonna kunnostukseen”, kertoo Metsähallituksen tienrakennusesimies Martti Rae.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
