Pääministeri pitää lupauksensa hakkuiden kasvusta: "Tulemme turvaamaan metsäteollisuuden toimintaedellytykset"
Metsien käytön lulucf-lakiesityksen hiilinielulaskennasta keskustellaan nyt päämiestasolla.
"Vaikutamme tällä hetkellä trilogi-vaiheeseen ja pyrimme saamaan sieltä Suomen kannalta parhaan mahdollisen tuloksen", pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo. Kuva: Kari SalonenPääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo hakevansa maankäytön ja metsätalouden lulucf-lakiesityksen jatkovalmisteluissa ratkaisua, joka mahdollistaisi metsien käytön kestävän kasvattamisen ilman, että Suomelle koituu siitä laskennallisia päästöjä.
Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Sipilä muistuttaa, että tuleva päätös ei suoraan vaikuta siihen, kuinka paljon metsiä voidaan käyttää.
”Täytyy kuitenkin muistaa, että tämäkään päätös ei sinällään vaikuta yksittäisen metsänomistajan mahdollisuuksiin käyttää ja hoitaa metsiään. Se on varmaa, että tulemme turvaamaan kestävän metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytykset. Voimme edetä kestävästi ja tavoitteidemme mukaan”, pääministeri kertoo.
Suomen hallitus on aiemmin linjannut, että hakkuita nostetaan nykytasosta yli 10 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Suomen kanta maankäytön ja metsätalouden lulucf-lakiin nytkähti eteenpäin, kun pääministeri Sipilä osallistui torstaina kolmikantaneuvotteluihin Brysselissä EU:n neuvoston, parlamentin ja komission kanssa. Pääministeri otti esille lakiesityksen myös EU:n huippukokouksen epävirallisissa keskusteluissa.
”Pyrimme saamaan Suomen kannalta parhaan mahdollisen tuloksen”, Sipilä sanoo.
Sipilän mukaan tarkoituksena on päästä lähelle EU-parlamentin kantaa. Parlamentti päätti syyskuussa, että hakkuita voidaan nostaa, kunhan metsät pysyvät hiilinieluina.
Sipilä ei ota kantaa, millä konkreettisilla ehdoilla neuvotteluita aiotaan vielä eteenpäin. Hän pitää parlamentin kantaa parempana kuin neuvoston.
”Parlamentin kanta katsoo tulevaisuuteen ja perustuu metsien todelliseen käyttöön eikä historiaan”, pääministeri toteaa.
Neuvoston kannasta Sipilä ei kuitenkaan ole huolissaan.
"Tuskin olemme ainoa jäsenmaa, joka tulee tarvitsemaan lulucf-päästöoikeuksia, jos tilanne ei muutu."
Sipilä kertoo keskustelevansa aktiivisesti muiden maiden kollegojen, kuten Ruotsin ministerin, kanssa. Ruotsille lulucf-säädöksen muuttaminen ei ole tosin yhtä tärkeää kuin Suomelle, koska EU-komission ja neuvoston laskelmilla se pystyy hyödyntämään vuosikasvua Suomea enemmän.
”Olen puhunut asiasta useasti Ruotsin pääministerin kanssa ja hän ymmärtää ongelmamme. Olen pitänyt asiaa esillä kollegojeni kanssa jatkuvasti myös Eurooppa-neuvostoissa. Pyrimme saamaan sieltä Suomen kannalta parhaan mahdollisen tuloksen”, pääministeri kuvailee yhteistyötään.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
