Lupaavia tuloksia: Uusi menetelmä auttaa palauttamaan uhanalaisia kääväkkäitä
Menetelmä täydentää Luken mukaan perinteisiä suojelukeinoja ja voi auttaa lieventämään metsätalouden aiheuttamia haittoja.
Tutkimuksessa viisi punaisella listalla olevaa kääväkästä istutettiin valikoituihin mäntyrunkoihin. Kuvituskuvassa kääpiä kuusen rungossa. Kuva: Jaana KankaanpääLuonnonvarakeskus Luken uhanalaisten kääväkkäden siirtoistutuskokeilu on tuottanut lupaavia tuloksia. Kokeilussa kääväkkäitä eli kääpiä ja orvakkasieniä siirtoistutettiin männyn runkoihin.
Menetelmä täydentää Luken mukaan perinteisiä suojelukeinoja, kuten elinympäristöjen suojelua, ja voi auttaa lieventämään metsätalouden aiheuttamia haittoja.
Tutkimuksessa viisi punaisella listalla olevaa kääväkästä istutettiin valikoituihin mäntyrunkoihin.
”Tulokset olivat lupaavia: kaikki viisi lajia onnistuivat asettumaan ainakin osaan rungoista, ja onnistumisprosentit vaihtelivat 28–60 prosentin välillä”, tiedotteessa kerrotaan.
Myös mäntyrunkojen ominaisuuksilla havaittiin olevan vaihtelevia vaikutuksia kääväkkäiden runsauteen. Siirtoistutusten onnistumisen ja populaation vakiintumisen arvioiminen edellyttää kuitenkin pitkäaikaista seurantatyötä.
Kääväkkäiden siirtoistutukset tarjoavat lupaavan mahdollisuuden huomioida tärkeä, mutta pitkään vähemmälle huomiolle jäänyt eliöryhmä suojelutyössä.
Menetelmä voi parhaimmillaan myös edesauttaa sellaisten lajien palautumista, jotka ovat kadonneet jopa suojelualueilta. Vaikka uusia suojelualueita perustetaan, kadonneet lajit eivät Luken mukaan usein palaudu itsestään.
Kääväkäslajiston ahdingon taustalla on vanhojen metsien määrän vähentyminen ja jäljelle jääneiden elinympäristöjen pirstoutuminen.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Joette Crosierin mukaan kääväkkäiden siirtoistutukset tarjoavat lupaavan mahdollisuuden huomioida tärkeä, mutta pitkään vähemmälle huomiolle jäänyt eliöryhmä suojelutyössä.
Istututustutkimus on osa Luken RARE-hanketta (Reintroduction of threatened wood-inhabiting fungi). Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä harvinaisten ja uhanalaisten kääpien ja sienten viljelyyn ja palauttamiseen.
Hanke on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta eri sidosryhmien keskuudessa. Luken mukaan esimerkiksi Ruotsin valtion omistama ja maan suurin metsänomistaja, Sveaskog, on osoittanut kiinnostusta menetelmää kohtaan.
Sveaskog harkitseekin menetelmän käyttöönottoa osana tulevia luonnonhoitostrategioitaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
