Kortejärvi: Metsätalouteen kuuluu muitakin riskejä kuin metsätuhoriskit
Metsänsä vakuuttamisen lisäksi metsänomistajan kannattaa harkita myös henki- ja tapaturmavakuutusta, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Petri Kortejärvi.
Metsätöissä sattuu helposti vahinkoja, ja ikääntyessä ne yleistyvät, Kortejärvi muistuttaa. Kuva: Risto JussilaMetsätalouden riskeistä puhuttaessa julkisessa keskustelussa korostuvat varsinkin myrskyt ja kirjanpainajatuhot.
Samaan aikaan vuodesta toiseen hitaasti tuhojaan tekevä juurikääpä aiheuttaa metsänomistajille suurimmat taloudelliset tappiot. Juurikääpä myös altistaa kuusia tuulenkaadoille ja edelleen kirjanpainajalle.
Juurikäävän aiheuttamien riskien hallinta on hankalaa ja hidasta. Juurikääpäisen kuusikon uudistaminen männyllä tai koivulla on toimiva ratkaisu sitten, kun tyvilahoinen puusto on hakattu pois.
Moni miettii taimikon hirvituhojen riskiä. Hirvituhoriski männyn ja koivunkin taimikolle on kokonaisuutena kuitenkin pienempi kuin lisääntyvän kuivuuden ja juurikäävän aiheuttamat riskit epäsuotuisalle pohjalle istutetulle kuusikolle. Ne realisoituvat aikanaan vääjäämättä.
Äkillisiin ja ennalta arvaamattomiin vahinkoihin suomalainen metsänomistaja voi varautua ottamalla metsävakuutuksena tunnetun vahinkovakuutuksen.
Tämä on ainutlaatuista maailmassa. Suomessa myönnettävien metsävakuutuksen kaltaisia vakuutustuotteita ei muissa maissa ole tarjolla.
Metsätalouden riskit eivät kuitenkaan rajoitu luonnonilmiöihin. Mikäli metsän ostoa on rahoitettu pankkilainalla, korkojen nousu voi vaikeuttaa lainan takaisin maksamista. Viimeksi tämä riski realisoitui muutama vuosi sitten, kun korot lähtivät nousuun pitkän nollakorkoajan jälkeen.
Korkoriskiltä voi suojautua korkosuojauksella, eikä tämä tietenkään rajoitu vain metsätalouden lainoihin. Korkosuojauksia on erilaisia, esimerkiksi korkokatto, korkoputki ja kiinteä korko. Näistä kannattaa valita omaan tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu ja suojauksen kesto.
Yleensä korkosuojaa ei kannata ottaa koko laina-ajalle. Maksuajan loppuvuosina lainapääoma on jo pienentynyt ja koron nousemisesta seuraavat kustannukset jäävät pienemmiksi.
Korkosuojaus vertautuu hyvin vahinkovakuuttamiseen. Myös korkosuojauksella haetaan suojaa ehkäpä epätodennäköiseltä mutta mahdolliselta tapahtumalta. Korkosuojauksella on toki hintansa, eikä sitä pidä ajatella sijoituksena vaan yhtenä tapana parantaa oman talouden ennustettavuutta.
Metsätalouden riskeistä unohtuvat usein henkilöriskit. Metsätöissä sattuu helposti vahinkoja, ja metsänomistajien terveydentila yleensä heikentyy ikääntymisen myötä.
Jokaisen metsänomistajan kannattaa omalla kohdallaan miettiä MYEL-vakuutuksen eli maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen oikea taso. Tiettyjen metsähehtaarimäärien perusteella MYEL-vakuutus on pakollinen, mutta maksun ja samalla kertyvän eläkkeen suuruuteen voi kukin metsänomistaja vaikuttaa itse.
Riittävän kattavasti kertynyt MYEL-eläke helpottaa metsätilan sukupolvenvaihdosta. MYEL-vakuutukseen kuuluvat automaattisesti myös MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Maksut ovat varsin kohtuullisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia.
MATA-tapaturmavakuutusta voi täydentää vakuutusyhtiöiden tarjoamilla terveysvakuutuksilla. Niissä omavastuun suuruudella voi vaikuttaa merkittävästi vuotuiseen vakuutusmaksuun.
Moni valitseekin terveysvakuutukseen esimerkiksi tuhannen euron vuotuisen omavastuun ja hoidattaa pikkukrempat ja kausi-influenssat hyvinvointialueiden tarjoamilla palveluilla.
Metsänomistamisessa on paikkansa myös henkivakuutuksella. Jos perheessä on asunnon tai metsän ostoon otettua lainaa, velka käytännössä periytyy läheisille.
Metsän arvostustasot ovat tasaisesti nousseet, mutta jos isompia säästöjä ei ole, jo perintöverot voivat konkreettisesti vaikeuttaa ylisukupolvista metsänomistamista.
Henkivakuutus ei ole ainoastaan nuorten perheiden ja yrittäjien tuote. Oma tilanne kannattaa kaikkien selvittää ja tehdä tietoinen päätös henkivakuutuksen tasosta. Henkivakuutuksen ottajan yläikärajassa on yhtiökohtaisia eroja.
Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsänomistaja Petri Kortejärvi (s. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
