Metsänomistajia houkutellaan yhteismetsiin verokannustein

Kuva: Pekka Fali

Yhteismetsiä on vain runsaat puoli miljoonaa hehtaaria eli viitisen prosenttia yksityismetsien pinta-alasta.

”Suomalainen mentaliteetti: kolhoosin pelko ja yhteisomistuksen vierastaminen”, arvioi Metsäkeskuksen projektipäällikkö Jukka Matilainen syitä yhteismetsien vaatimattomaan suosioon. Matilainen esitteli yhteisomistuksen metsänomistajille tarjoamia mahdollisuuksia Maanmittauslaitoksen ja Metsäkeskuksen järjestämässä tilaisuudessa perjantaina Helsingissä.

Yhteismetsien avulla yritetään hillitä metsien pirstoutumista ja muodostaa metsätalouden harjoittamisen kannalta suurempia tehokkaita metsäalueita. Matilaisen mukaan yhteismetsää kannattaa harkita varsinkin sukupolvenvaihdoksen tai perinnönjaon yhteydessä.

Nykyiset verolait puoltavat siirtymistä yhteismetsän osakkaaksi, sillä yhteismetsän verotus on kevyempää kuin yksityishenkilöiden metsävero. Puunmyynti- ja pääomatulojen vero on yhteismetsällä 28 prosenttia ja yksityishenkilöillä 30 tai 32 prosenttia.

Yhteismetsän osakkailleen jakama vuotuinen ylijäämä on osakkaille verotonta tuloa. Yhteismetsään liityttäessä ei tarvitse maksaa varainsiirto- tai luovutusvoittoveroa. Myöskään toimitusmaksua ei peritä kiinteistötoimituksista, joissa yhteismetsä perustetaan tai kiinteistön alue liitetään yhteismetsään.

Yhteismetsän osakkuutta voi pitää Matilaisen mukaan vaivattomana metsänomistuksen muotona. Hallintomalli on samantyyppinen kuin vaikkapa taloyhtiössä tai yhteisten alueiden osakaskunnissa. Päätökset tehdään enemmistöperiaatteella.

Suomessa yhteismetsiä on 275 ja osakkaita niissä noin 25 000. Yhteismetsien koko vaihtelee 20 hehtaarista 90 000 hehtaariin. Laajimmat ovat Pohjois-Suomessa.