Metsähallitus pettyi yhteismetsiin
Metsähallitus on pettynyt yhteismetsäkokeiluihinsa. Valtion liikelaitos on mukana kuudessa yhteismetsässä.
Kuva: Kari SalonenYksityismetsien pirstoutumisen hillitseminen on yksi keskeinen metsäpolitiikan tavoite. Yhtenä ratkaisukeinona on esitetty yhteismetsien perustamista, ja siinä yhteydessä on nostettu esiin myös valtion erillispalstojen hyödyntämismahdollisuus osana yhteismetsää.
Metsähallitus on osallistunut kuuteen yhteismetsähankkeeseen. Tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä yhteismetsän perustamiseen sekä selvittää, onko Metsähallituksen osallistumisella vaikutusta yksityisten metsänomistajien liittymishalukkuuteen ja mitkä ovat yhteismetsään liittymisen taloudelliset vaikutukset Metsähallitukselle.
”Hankkeen kokemukset eivät olleet kovin rohkaisevia. Metsähallituksen mukanaolo yhteismetsähankkeissa koettiin myönteisenä, mutta vaikutukset metsätilojen pirstoutumisen ehkäisyyn ovat jääneet vähäisiksi”, kertoo pääjohtaja Jyrki Kangas .
Yhteismetsistä kiinnostuneita olivat ensisijaisesti keskimääräistä suurempien metsätilojen omistajat, jotka hoitavat metsiään aktiivisesti. Heistäkin suuri osa oli liittämässä yhteismetsään vain osan omistamistaan metsistä.
Kankaan mukaan yhteismetsän perustaminen on kohtuullisen hidas prosessi eikä se Metsähallituksen näkökulmasta ollut taloudellisesti kannattavaa.
”Näyttäisi siltä, että valtion Etelä-Suomessa sijaitsevista erillispalstoista saadaan suoraan myymällä parempi hinta vähemmällä vaivalla ja kustannuksilla kuin liittymällä yhteismetsään ja myymällä yhteismetsien osuuksia.”
”Yhtenä rajoittavana tekijänä on myös sopivien valtion metsäpalstojen vähäisyys alueilla, joissa uusille yhteismetsille olisi eniten kysyntää”, muistuttaa Kangas.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
