Mökin takapihalta tai viereiseltä metsäpalstalta saattaa löytyä todellinen aarreaitta. Muun muassa villivadelman lehtiä, kuusenkerkkiä ja kanervan kukkia ostettaisiin enemmän, kuin mitä on saatavilla.
Luonnonyrttejä ostavat niitä jalostavat yritykset mutta myös ravintolat ja kahvilat.
”Kuusenkerkkä korkkaa luonnontuotteiden keruukauden toukokuussa. Kauden alku aikaistuu ja pääsee joka vuosi yllättämään”, sanoo Yrttipajan omistaja Petri Koivisto. Yritys tunnetaan myös nimellä Nordic Herbs Oy.
Koiviston mukaan kuusenkerkkää kerättiin viime vuonna valtakunnallisesti noin 15 000 kiloa. Kysyntää olisi jopa kolminkertaiselle määrälle.
Yrttipaja on euralainen luonnontuotealan yritys, joka ostaa, tuottaa, jatkojalostaa ja myy erilaisia kasveja.
Lisäksi yritys tarjoaa metsänomistajille tai villiyrteistä kiinnostuneille keruu- ja viljelykoulutusta.
”Markkinat vetävät hyvin, mutta poimijoista on pulaa. Kysyntä ja tarjonta pitäisi saada kohtaamaan”, Metsäkeskuksen Tapio Nummi totesi viime syksynä Eurassa. Metsäkeskus ja Yrttipaja järjestivät silloin yhdessä luonnontuotteiden keruukoulutuksen.
Poimijapulan lisäksi keruukauden lyhyys rajoittaa toimintaa.
Markkinat vetävät hyvin, mutta poimijoista on pulaa.
Jos mökkeilijä kaipaa kesäksi uutta harrastusta, luonnonyrttien kerääminen on terveellinen vaihtoehto.
Kerääjä saa hyötyliikuntaa. Vitamiinipurkin voi kenties siirtää kaapin perälle kesän ajaksi, sillä muun muassa kerkät, vadelman ja koivun lehdet sisältävät runsaasti C-vitamiinia.
Jos keruuseen jää koukkuun ja omat varastot ovat täynnä, kannattaa olla yhteydessä yrttejä ostaviin yrityksiin.
Kasveista maksettavat kilohinnat vaihtelevat. Helposti kerättävää kerkkää voi kokenut kerääjä saada koriin monta kiloa tunnissa, ja siitä maksetaan noin viisi euroa kilolta.
Taidon karttuessa luonnontuotteiden keräämisellä voi päästä tienaamaan.
Monet ostajat edellyttävät poimijakortin suorittamista. Se ei ole pakollinen mutta suositeltava. Poimijakoulutusta tarjoavat monet eri tahot ympäri Suomen.
”Poimijakortti on tae ostajalle siitä, että tekijä tietää, mitä tekee”, Koivisto toteaa.
Silmissä vilkkuvat eurot ovat monesti ensimmäinen mieleen tuleva asia keruusta innostuneella.
”Vaikka ei tiedetä yhtään, mitä tehdään. Sitten myös helposti petytään, jos keruusta ei saakaan satasia päivässä”, Koivisto muistuttaa.
Elintarvikeyritykselle kasvien laatu on yksi tärkeimmistä ostokriteereistä.
Esimerkkinä laadusta on, että Suomessa maksetaan nokkoskilosta seitsenkertainen hinta Romaniaan verrattuna.
Laadun takaamista ja tuotteiden ulkomaan vientiä tehostaa metsien luomubrändäys. Noin 40 prosenttia Suomen maapinta-alasta on luomukeruualaa, josta valtaosa sijaitsee Lapissa.
”Etelä-Suomessa luomukeruualueita ei ole vielä tarpeeksi”, Koivisto vetoaa.
Sertifioidulla alueella ei saa käyttää kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita kolmena keruuta edeltävänä vuonna. Metsänhoitotoimenpiteisiin se ei vaikuta.
Seuraavalla sivulla esitellään tarkemmin muutama suosituimmista luonnonyrteistä.
Yrttien ja luonnontuotteiden kerääjän tulee muistaa muutamia keräämiseen liittyviä sääntöjä:
• Kerää ainoastaan sellaisia yrttejä ja luonnontuotteita, jotka varmasti tunnistat.
• Ota talteen vain tarvittava osa kasvista.
• Ajoita keruu kuivalle säälle ja kerää kuivasta kasvustosta.
• Kerää saasteettomalta alueelta. Yleinen raja on 50 metriä tiestä. Älä mene keräämään liian lähelle kenenkään pihaa.
• Huomioi kestävä keruutapa. Keruualuetta tulee vaihtaa vuosittain ja kasvista saa kerätä enintään kolmasosan yhdellä kertaa.
• Muista varmistaa mahdolliset tarvittavat keruuluvat maanomistajalta.
• Muiden kuin sienten ja marjojen kerääminen on kiellettyä luonnonsuojelu- ja Natura- alueilla sekä kansallispuistossa.
• Luonnonpuistoissa kaikki keruu on kiellettyä. Soidensuojelualueilla saa kerätä marjojen ja sienien lisäksi ruohovartisia kasveja.
• Luonnontuotteiden keruu on verovapaata vain luonnonvaraisille tuotteille, jotka kerätään käsin tai kevyillä laitteilla.
• Verovapaus koskee vain kerääjää, joka ei itse jatkojalosta tuotetta esimerkiksi kuivaamalla tai pakastamalla.
• Verovapaus ei koske palkkasuhteessa olevaa kerääjää. Metsänomistajan saama korvaus on verotettavaa tuloa, jos hän ei kerää luonnontuotteita itse.
• Keruu on arvonlisäverotonta, jos liikevaihto jää alle 10 000 euron ja kerääjä ei ole alv- velvollinen.
Lähde: Yrttipaja ja metsäkeskus
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
