Myrskypuiden korjuussa pystyynjäävät kantopaakut hengenvaarallisia

MASKU (MT)

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä esitteli myrskypuiden korjuuta ja korjuun vaaroja torstaina Maskussa Martti Hovin metsästä. Tapaninpäivän myrsky kaatoi Hovilta toistasataa runkoa. Pahiten kärsi kolme vuotta sitten harvennettu metsä.

Toiminnanjohtaja Harri Tasanen varoittaa myrskypuiden korjuuseen liittyvistä vaaroista ja erityisesti pystyyn jäävistä kantopaakuista.

Tiedossa on, että kantopaakkuja on käytetty tuulensuojana ja jopa tehty nuotioita paakun suojaan, jolloin paakku on romahtanut alas, Tasanen kertoo.

Tasanen yrittää pyynnöstä työntää liki kolmemetristä kantopaakkua nurin, mutta paakku ei hievahdakaan. Metsuri oli hetkeä aiemmin irrottanut rungon.

”Tätä tuskin ajokonekaan saa nurin, vaikka ohje on, että paakut pitää yrittää kaataa.”

Tasasen mukaan myrskypuiden korjuu on hyvässä vauhdissa, mutta puuta on nurin niin paljon, ettei kaikkia ehditä korjata. Aikaa on kymmenkunta viikkoa.

”Tämä on sellainen savotta, ettei kiitosta tule, vaikka 80 prosenttia puusta saataisiin tien varteen ennen kevättä.”

Lounametsän alueella kaatui puuta tämän hetken arvion mukaan 50 000 kuutiota, mutta luku voi olla paljon suurempikin. Metsäomistajien tappiot ovat varovastikin arvioiden puolesta miljoonasta miljoonaan euroon.

Puuta on nurin hajallaan pitkin metsää, mikä hidastaa korjuuta.

Osa puista on niin hajalleen kaatuneita, että niiden korjuu on järkevää vain metsänomistajan omana työnä. Metsureilla karkea raja on 50 runkoa hehtaarilla, minkä korjaamiseen kuluu noin päivä.

Ainoa myönteinen asia on, että pääosa puista on kaatunut juurineen, jolloin runko kelpaa sahureille, Tasanen sanoo.

Työmaat on ketjutettu ja talvella yritetään selvittää tukkipuuvaltaiset tuhoalueet. Kuitupuuta voidaan korjata myös kesällä, mutta tukki sinistyy helposti.

Yhdistyksellä on 11 toimitoimikoneketjua ja viisi metsuriryhmää, jotka ovat keskittyneet joulusta saakka myrskypuiden siivoamiseen.

Väliin on otettu muutamia päätehakkuita, jotta sahoille riittää tukkia.

Tasanen on huolissaan tuholaisista.

Ytimennäivertäjät ja kirjanpainajat voivat tehdä pahaa jälkeä ensi kesänä, jos myrskypuuta jää merkittäviä määriä metsään.

Myrskypuiden korjaaminen on hidasta. Metsurit Alpo Roos ja Reijo Huhtala arvelevat, että aikaa kuluu kolminkertaisesti, hankalissa kohteissa vielä enemmän.

Näytöskohde oli ”hankalammasta päästä”, sillä konkeloita oli useita, mutta pahempiakin on, Huhtala toteaa.

Huhtalan mukaan myrskypuiden korjuussa pitää olla äärimmäisen varovainen. Jos hiukankin epäilyttää, on parasta jättää kohde ammattilaisille.

Ammattimetsurikaan ei joka paikkaan mene, vaan pyytää koneita avuksi, Huhtala sanoo.

Näytös osoitti korjuun haastavuuden. Metsureiden sahat jäivät useasti jumiin, jolloin toinen tuli auttamaan. Roosilta katkesi lopulta teräketju.

Metsurit ovat töissä tuntipalkalla, mutta maksavat kulunsa itse. Teriä ja laippoja kuluu myrskypuiden korjuussa tavallista enemmän, Roos toteaa.

Tasasen mukaan metsurit työskentelevät turvallisuussyistä aina parina ja lakikin edellyttää sitä.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF