Oma sirkkeli olisi Etiopiassa lottovoitto
Osuuskunnan toiminnanjohtaja Sintayehu Mengistie Beyene kuvasi etiopialaiset pienviljelijät Sisay Bezabih Redan (vasemmalla), Admitew Testaye Alemun ja Shashe Fekadu Kidanun tutustumiskierroksella Westaksen sahalla. He perehtyivät matkansa aikana myös varsinaissuomalaiseen hunajantuotantoon. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKOSKI TL, LOIMAA (MT)
Puut kasvavat jo kotiviljelmällä, vaan kuinka voitaisiin kehittää hyvään alkuun saatua metsätaloutta pitemmälle? Tätä saapui opiskelemaan neljän etiopialaisen viljelijän delegaatio lokakuun alussa Varsinais-Suomeen.
Tehdaskierros Westas Oy:n sahalla Koski TL:ssä teki vieraisiin suuren vaikutuksen.
”Näin pieni määrä ihmisiä tuottaa valtavan määrän puutavaraa”, päivitteli koillisetiopialaisen Zenbaba-osuuskuntaliiton hallituksen sihteeri Shashe Fekadu Kidanu.
Kieltämättä puut kolistelivat vinhaa vauhtia automaattisia kuljettimia pitkin, eikä valtavassa laitoksessa työntekijöitä tullut juurikaan muualla vastaan kuin valvomoissa monitorien äärellä.
Kidanun kotiseudulla eukalyptuksen kasvatusta – ehkä tulevaisuudessa myös sahausta – aloittelevat viljelijät elävät toisenlaisessa maailmassa.
”Yleensä tyhjä peltomaa muokataan härkävetoisesti, sillä traktoreita ei ole. 4–5 vuoden kuluttua istutuksesta eukalyptukset kaadetaan käsityökaluilla. Järjestömme on antanut viljelijäosuuskunnille muuleja ja kärryjä käyttöön, sillä viljelijät kantoivat kaadettuja puita aiemmin olkapäillään”, kertoo vieraiden isäntänä toiminut asiantuntija Atte Penttilä kehitysyhteistyöjärjestö FFD:stä.
”Westaksen tehdas taisi olla etiopialaisille avaruusteknologiaa. Mutta loimaalaisen Pekka Saarisen kenttäsahasta he saivat paljon ideoita omaan kehitystyöhönsä.”
Kananmunia ja puutavaraa tuottava Saarinen esitteli sahalaitteistoaan mielellään kaukaisille vieraille.
”Meille sahaus on sivuelinkeino. Teemme sitä siihen tahtiin, kun aikaa riittää. Minusta on erinomaisen hyvä asia, että kehitystyötä tehdään siellä paikan päällä, missä avun tarvetta on.”
Penttilä on juuri palannut Suomeen 1,5 vuotta kestäneeltä Etiopian komennukselta.
”Vaikka Etiopia on yksi maailman köyhimmistä maista, siellä on kova talouskasvu. Me autamme maaseudun osuuskuntia kehittämään yhteistuotantoa samaan tapaan kuin Suomessa tehtiin 1900-luvun alussa”, hän kertoo.
Etiopiassa valtio omistaa maan, mutta paikallinen väestö saa vuokrata sitä käyttöönsä varsin edullisesti. Tyypillinen viljelmä on yhden hehtaarin kokoinen.
Luonnonmetsiä on jäljellä vain alle viisi prosenttia maan pinta-alasta, joten metsätalous on kiinnostava ala.
Eukalyptusviljelmillä kasvatetaan ensimmäisinä vuosina kasvuston alla myös ruokakasveja, esimerkiksi perunaa ja papuja.
”Etiopiassa tarvitaan paljon puuta etenkin rakentamiseen. Tällä hetkellä puu tuodaan ulkomailta, muun muassa Itävallasta”, kertoo Zenbaban toiminnanjohtaja Sintayehu Mengistie Beyene.
Hanna Lensu
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
