Hakkuiden lisääminen on kovan työn takana
Metsät ovat täyskäytössä, jos metsäteollisuuden suunnittelemat investoinnit toteutuvat, toteaa metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsä Groupista. Kuvassa päätehakkuuta syyskuun alussa Kannonkoskella. sami karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoUuteen nousuun lähtenyt metsäteollisuus suunnittelee Suomeen investointeja, jotka nostaisivat puun käyttöä 10 miljoonalla kuutiolla. Puun käytön lisäyksen on katsottu onnistuvan suhteellisen helposti, koska nykyiset hakkuut ovat vain puolet metsien kasvusta.
Ilonpilaajaksi ryhtyy professori Matti Kärkkäinen. Hän arvelee, että kotimaisten hakkuiden kasvun osuus jää neljään miljoonaan kuutioon. Ulkomailta tuotavaksi jää siten kuusi miljoonaa kuutiota puuta.
”On retosteltu, että metsät kasvavat 100 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa ja että siitä hakataan vain 55 miljoonaa kuutiota. Kasvu ei kuitenkaan mittaa samaa asiaa, kuin puutavaralajeittain kertyvä hakkuumäärä”, muistutti Kärkkäinen Koneyrittäjien seminaarissa viime viikolla Hämeenlinnassa.
Kärkkäisen mukaan kasvussa ovat mukana suojelualueet ja rajoitetun metsän käytön alueet. Kaiken lisäksi aina vaan suurempi osa talousmetsistä sijaitsee kaava-alueilla, joten niiden hakkuut vaativat maksullisen maisematyöluvan.
”Metsiä siirretään koko ajan kevyin perustein suojeluun. Esimerkiksi Metsähallitus on siirtänyt suuria määriä metsiä hakkuiden ulkopuolelle ilman eduskunnan päätöksiä. Päätöksenteko näissä asioissa on luisunut virkamiehille, joille se ei oikeasti kuulu.”
Kärkkäisen mukaan yhteiskunta toimii epäloogisesti suosimalla metsien myymistä suojeluun veroedulla. Samaan aikaan yhteiskunta odottaa biotaloudelta kasvua ja työpaikkoja.
”Hakkuut on tehty kaava-alueilla niin vaikeaksi, että metsänomistajat eivät niihin rupea. Siinä jää samalla uudet leningit ja autot ostamatta.”
Laajemmin ottaenkin parhaat metsiköt ovat jo nyt hakkuiden piirissä.
Hakkuusäästöjä on suometsissä ja pienissä vaikeasti korjattavissa metsikkökuvioissa.
”Suuri osa hakkuusäästöstä on kaukana teistä sijaitsevaa sälää, jonka korjuu tulee kalliiksi. Niiden syöttäminen teollisuudelle käy kalliiksi.”
”Metsäyhtiöt ovat kertoneet panostavansa jatkossa puunhankintaan kotimaasta. Hakkuiden kasvattaminen vaatii työtä, mutta se on meille kaikille myönteinen haaste”, sanoo tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta.
Järvisen mukaan hakkuumäärien kasvattaminen ei jää kiinni metsänomistajista. Etenkin talvileimikoita on jatkuvasti tarjolla kysyntää enemmän.
”Uskon, että suunniteltu hakkuiden lisäys on mahdollista, mutta se ei käy sormia napsauttamalla. Suuri osa hakkuumahdollisuuksista on Pohjois-Suomessa, joten puuvirtoja pitää ohjata uudestaan. Myös suometsissä on paljon puuta, mikä vaatii pehmeillä kohteilla pärjääviä koneita.”
Järvinen odottaa, että havukuitupuun lisääntyvät hakkuut tarjoavat työtä omatoimisille metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelulle.
Myös energiapuun korjuussa riittää työtä. Tavoitteissa on kasvattaa sitä vielä lähes 5 miljoonalla kuutiolla nykyisestä vajaasta 9 miljoonasta kuutiosta.
”Viime vuosina energiapuun käyttö on kasvanut hitaasti. Voi olla, että se jopa laskee tänä vuonna, mikä on harmillista, koska siihen on panostettu kovasti.”
Kärkkäinen tuomitsee esillä olleen kiinteistöveron nimellä kulkeneen esityksen raippaverosta metsänomistajille. Hän arvelee, että se johtaisi yhteiskunnan kannalta huonoon lopputulokseen.
”Epäoikeudenmukaisena pidetty vero toimisi tarkoitustaan vastaan. Osa metsänomistajista lakkaisi myymästä puuta.”
Sen sijaan Kärkkäinen varoittaa poistamasta perintöveroa. Se saa nuoret perinnön saajat puukaupoille.
”Perintöveron lisäksi puulle kyytiä antavat avioerot.”
Kärkkäisellä on halpa vinkki puukaupan vauhdittamiseen. ”Parhaat puunmyyjät pitäisi kutsua presidentin itsenäisyyspäiväjuhliin vuosittain. Tähän asti sinne on päässyt pikemminkin runoilemalla metsän käyttöä vastaan, mikä on väärä viesti yhteiskunnalta.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
