Jänisrutto yleistyi elokuussa – kuolleita jäniksiä voi lähettää Ruokavirastolle tutkittavaksi

Rusakoilla ja metsäjäniksillä esiintyvää jänisruttoa on tavattu paljon elokuussa. Kuva: Jaana Mäkelä

Rusakoista ja metsäjäniksistä on elokuun aikana löydetty runsaasti jänisruttoa eli tularemiaa, selviää Ruokaviraston tutkimuksista.

Jänisruttoon sairastuneita yksilöitä on tavattu Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa, Oulun alueella ja Keski-Suomessa. Lisäksi yksittäinen tapaus on todettu Satakunnassa.

Jänisruton aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri, joka johtaa usein eläinten kuolemaan. Bakteeria on todettu sekä jäniseläimissä, että myyrissä. Myös vertaimevät hyönteiset voivat kantaa bakteeria. Ruttoon kuolleesta eläimestä ei ulospäin näy tunnistettavia muutoksia, ja tauti varmistetaankin laboratoriotutkimuksella.

Jänisrutto voi tarttua ihmiseen ja aiheuttaa ihmisellä tyypillisesti korkeaa kuumetta ja imusolmukkeiden tulehtumista. Tavallisimmin tauti tarttuu ihmiseen vertaimevien hyönteisten välityksellä, hengityksen kautta, limakalvojen ja haavojen kautta tai tautiin kuolleen eläimen saastuttamasta juomavedestä.

Jänisruttoa voi välttää suojautumalla vertaimeviltä hyönteisiltä loppukesällä. Kuolleisiin jäniksiin ei pidä koskea paljain käsin, ja muutenkin tulee välttää niiden turhaa käsittelyä. Ruokavirasto tutkii kansalaisten lähettämiä tuoreita, kokonaisia jäniksiä jänisruton ja muiden tautien varalta.

Lue lisää:

Pogostantauti, trikinelloosi ja jänisrutto – Suomen luonnosta voi saada useita vakavia tauteja