Bioöljytehdas käynnistyy räjähdyksen jälkeen

JOENSUU (MT)

Joensuun pyrolyysiöljylaitos joutui pysäyttämään tuotantonsa räjähdyksen takia maaliskuussa. Nyt onnettomuuden tutkintaraportti on saatu tehtyä, ja laitos valmistautuu aloittamaan tuotannon uudelleen lokakuussa.

”Tilanne oli hankala eikä hävikeistä haluta julkisesti puhua. Positiivisia puolia onnettomuudessa oli se, että henkilöt ovat parantuneet eikä heille jää pysyviä vammoja. Toisekseen onnettomuus tapahtui kesää vasten, jolloin öljylle ei olisi suurta tarvetta ollutkaan”, voimalapäällikkö Timo Partanen kertoo.

Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen yhteydessä toimivalla bioöljytehtaalla maaliskuun 27. päivänä sattuneessa räjähdysonnettomuudessa loukkaantui kolme työntekijää.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes laati tapahtumasta yli 20-sivuisen onnettomuustutkintaraporttin, jonka pohjalta laitoksessa tehdään muutoksia.

”Tärkeimpänä syynä räjähdykseen oli epäonnistunut typetys, jonka seurauksena prosessiin jäi syttyvää pyrolyysikaasua. Kun huoltoluukku avattiin, prosessiin pääsi happea, joka yhdessä pyrolyysikaasun kanssa muodosti räjähdyskelpoisen seoksen”, todetaan raportissa.

Tehdas oli onnettomuushetkellä koekäytössä. Ajamisesta vastasi laitostoimittaja Valmet Power Oy. Laitoksen suunnittelussa on ollut mukana myös Valmet Technologies Oy. Laitteita räjähdys ei rikkonut.

Joensuussa pyrolyysiöljyä valmistetaan teollisessa mittakaavassa ensimmäisenä maailmassa. Öljyä on tarkoitus käyttää muun muassa lämpölaitoksilla korvaamaan raskasta polttoöljyä.

”Ensimmäiseksi sitä kuljetetaan Espooseen lämmöntuotantoon ja tietenkin sitä käytetään Joensuussa myös. Ulkoinen asiakkaamme on Savon Voima. Kapasiteettimme on 50 000 tonnia vuodessa”, Partanen selvittää.

Määrää havainnollistaa se, että vuorokausivauhtina pitäisi olla noin viisi rekkalastillista.

Tulevaisuudessa bioöljystä kaavaillaan myös raaka-ainetta erilaisille biokemikaaleille tai liikenteen polttoaineille.

Pyrolyysiteknologian malli on tehty yhteistyössä Fortumin, Metson, UPM:n ja VTT:n kanssa. Tutkimus on kuulunut Tekesin Biorefine-ohjelmaan.

Hanke sai syyskuussa 2013 Global District Energy Climate Award -organisaation myöntämän innovaatiopalkinnon.

Fortum investoi bioöljylaitokseen noin 30 miljoonaa euroa ja on saanut hankkeelle valtion investointitukea noin kahdeksan miljoonaa euroa.

LIISA YLI-KETOLA

Tärkeimpänä syynä räjähdykseen

oli epäonnistunut typetys, jonka

seurauksena prosessiin jäi syttyvää

pyrolyysikaasua.«

Avaa artikkelin PDF