Metsätulot virtaavat Mosambikin saloilta isommille turuille
Tukki- ja puutavararekkojen virta valuu tasaisena Sambesian suurimman kaupungin Quelimanen satamaan. Kaijaleena Runsten Kuva: Viestilehtien arkistoQUELIMANE – MOCUBA,
MOSAMBIK (MT)
Mosambikilla on moneen kehitysmaahan verrattuna edistyksellinen metsälaki. Siinä on otettu huomioon maaseudun ihmisten oikeudet hankkia elantonsa.
Tätä mieltä on moni Mosambikia tunteva, niin myös maaseutukehityksen erityisasiantuntija Leena Vaaranmaa Suomen Mosambikin-suurlähetystöstä.
Käytännössä ongelmana on yrittäjyyden puute.
”Metsätuloja pitäisi saada jäämään paikallisille niin, että ne parantaisivat kyläläisten toimeentuloa”, Vaaranmaa sanoo.
Ennen suurlähetystöä Vaaranmaa työskenteli Sambesian maakunnassa metsäyhtiöllä ja sitä ennen veti Suomen rahoittamaa maaseutuhanketta Mocuban alueella.
Sambesian metsätoimiston johtaja Thomas Basti arvioi, että maakunnan metsähakkuista vain viidennes jää omaan maakuntaan. Neljä viidennestä kuljetetaan rekoilla ja laivoilla ulkomaille, etenkin Kiinaan.
”Ihanne olisi, että puu jalostettaisiin täällä”, hän toivoo.
Vaikka hakkuuoikeuksista, metsänuudistuksesta ja -istutuksista säädellään tarkasti, käytännössä järjestelmä vuotaa joka kohdasta. Korruptiota on niin hallinnossa kuin poliittisessa kulttuurissa. Siitä selvin todiste on helmikuun alussa julkaistu raportti mosambikilaisen laittoman puun viennistä Kiinaan.
Basti ei kiellä ongelmaa: mosambikilaiset hakkuuyhtiöt myyvät kiinalaisille, jotka maksavat paikan päällä käteisenä.
Metsänvartijoita tarvittaisiin lisää, jotta hakkuita voitaisiin seurata. Ongelma hänen mukaansa on myös, että metsälain rikkomuksista voi saada vain sakkorangaistuksen.
Maahan tarvittaisiin arviolta noin 3 000 metsänvartijaa, kun heitä on reilu 500.
Vaaranmaa kuitenkin huomauttaa, että valvonnan lisääminen ei yksin poista laittomien hakkuiden ongelmaa.
”Vain jos kyläläiset saisivat metsätuloja, he alkaisivat itse valvoa, kuka mistäkin metsää kaataa.”
Mocuban piirikunnan johtaja Teresa Helena Boavetura Mauaié on harmissaan, kun köyhyys vähenee maaseutuvaltaisessa piirikunnassa kovin hitaasti.
”Metsien tuloja tarvittaisiin kylissä, nyt ne virtaavat muualle.”
Sisämaan maaseudulla ei hänen mukaansa kiinalaisia juuri näy.
”Meillä on vain kiinalaisia mopoja ja moottoripyöriä. Ne ovat tärkein kulku- ja kuljetusväline”, hän toteaa naurahtaen.
KAIJALEENA RUNSTEN
Uutiset perustuvat suomalaisen toimittajaryhmän vierailuun Mosambikissa helmikuussa. Matka oli osa ulkoministeriön järjestämää ja rahoittamaa Kehitysakatemia-koulutusta, jossa perehdytään Suomen ja kansainvälisiin kehitysohjelmiin. Kurssille valitaan vuosittain toistakymmentä toimittajaa erikokoisista medioista eri puolilta maata.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
