Metsäteollisuus pärjäisi nukkuvien puulla vuoden

Jos nukkuvien metsänomistajien puuvarannot korjattaisiin kerralla, metsäteollisuus selviäisi tällä puumäärällä liki vuoden. Kuva: Johannes Wiehn

Metsissä lepää 65 miljoonaa kuutiota käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia, joiden omistajat ovat olleet hiljaisia 10 vuotta. Nukkuvat metsänomistajat omistavat yksityismetsistä kymmenen prosenttia eli miljoona hehtaaria, selvisi Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) kyselytutkimuksesta.

Metsäteollisuus pärjäisi pelkästään hiljaisten metsänomistajien puulla lähes vuoden. Teollisuus käytti puuta 65 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2015. Jo päätettyjen investointien arvioidaan lisäävän puunkäyttöä noin 10 miljoonaa kuutiometriä.

"Puun käytön kasvaessa kaikkien metsänomistajien metsät ovat tärkeitä", Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo sanoo.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mielestä hiljaiset omistajat ovat riski biotaloustavoitteille.

”Huolestuttavaa, että osalla omistajista yhteys on metsään kirvonnut”, ministeri sanoi PTT:n tutkimuksen julkistamistilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.

Hiljaisiksi omistajiksi luokiteltiin metsänomistajat, jotka eivät ole tehneet hakkuita edeltävää metsänkäyttöilmoitusta tai hakeneet kemeratukea edelliseen kymmeneen vuoteen.

Tiilikaisen mukaan keskeinen kysymys on, tavoittaako teollisuus ne, joilla on hakkuumahdollisuuksia.

Aktiiviset metsänomistajat olivat myyneet selvästi yleisemmin puuta kuin hiljaiset, joilla oli siten huomattavasti enemmän käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia. Aktiivisilla perheomisteisilla tiloilla on hallussaan 66 prosenttia kaikkien yksityismetsien käytettävissä olevista hakkuu­mahdollisuuksista, eli noin 317 miljoonaa kuutiometriä.

Hiljaisten omistuksessa oli 14 prosenttia hakkuumahdollisuuksista.

Suorien yhteydenottojen lisääminen nähtiin keinona herätellä nukkuvia omistajia. Kepin sijasta metsäala haluaa yhdessä parantaa yhteydenpitoa nukkuviin metsänomistajiin ja lisätä palveluntarjontaa.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mielestä paras lääke on metsätoimijoiden oma aktiivisuus.

”Viime vuonna kolme neljästä metsänomistajasta ei saanut suoraa kontaktia.”

Kaikilla metsänomistaja­ryhmillä, aktiivisilla ja hiljaisilla, oli hyvä luottamus ammattilaisia kohtaan.

”Jos tavoitamme hiljaiset omistajat, on mahdollista löytää ratkaisuja”, Tiilikainen uskoi.

Salo uskoo, että digitalisaatio tuo mahdollisuuksia palvelunkehitykseen. Metsänomistajat voitaisiin tulevaisuudessa viedä virtuaalisesti metsiinsä katsomaan hoito­töiden vaikutuksia.

”Tärkeää on saada parannuksia metsävaratiedon hyödynnettävyyteen.”

Salon mielestä ammattilaiset voisivat rohkaista metsänomistajia, jotka eivät ole aktiivisia, luopumaan tilastaan.

”Tämä voisi olla keino saattaa metsiä aktiivisempien omistajien piiriin.”

Tilaisuudessa väläyteltiin ratkaisuina myös kemeran uudistamista verokannustimien suuntaan sekä metsälahja­vähennyksen pinta-alarajan laskemista. Tällä saataisiin MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvisen mukaan ”taklattua kuolinpesien problematiikkaa”.

Yhteinen kieli metsäammattilaisten kanssa, kuten kohdennettu neuvonta ja tavoitteiden huomioiminen, nähtiin tärkeänä kaikkien toimijoiden kesken.

”Mitä suuremmalla osalla omistajista on henkilökohtainen kosketus metsään, sitä helpompi metsiä on käyttää osana Suomen hyvinvointia ja politiikkaa”, Tiilikainen sanoi.