Kirjanpainajat parveilevat viime vuotta myöhemmin

Luke ja Suomen metsäkeskus seuraavat kirjanpainajien kannan runsautta feromonipyynneillä. Kuva: Markku Vuorikari

Kirjanpainajien parveilu alkoi tänä vuonna viileän toukokuun seurauksena selvästi myöhemmin kuin viime vuonna, vasta toukokuun puolivälin jälkeen.

Parveilu on ollut voimakkainta Etelä- ja Kaakkois-Suomessa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Kirjanpainajien lisääntymisen estämiseksi kuusipuutavara ja vaurioituneet kuuset on syytä poistaa metsästä mahdollisimman pian. Kirjanpainajakannan ollessa korkealla tuholaiset voivat iskeytyä eläviin, erityisesti kuivuuden heikentämiin, kuusiin.

Luken ja Suomen metsäkeskus seuraavat kirjanpainajien kannan runsautta feromonipyynneillä 37 paikkakunnalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Ensimmäisen kuukauden aikana kirjanpainajasaaliit ovat olleet keskimäärin puolet viimevuotisesta.

Pystymetsässä kannattaa tarkkailla erityisesti varttunutta kuusikkoa, johon aurinko pääsee paistamaan vapaasti ja heikentää näin puiden vastuskykyä, Luke muistuttaa. Vaarassa ovat erityisesti tukkipuun kokoiset kuuset.

Kirjanpainajan valloittamat pystypuut voi tunnistaa puun tyvelle varisseesta ruskeasta purusta ja rungolla olevista kahden millimetrin kokoisista rei’istä. Havainnon voi varmistaa vuolemalla puun pinnasta kaarnan pois nilakerrokseen asti, jolloin kirjanpainajan syömäkuvio paljastuu.

Kirjanpainajat lisääntyvät parhaiten juuri kaadettujen puiden kaarnan alla kuten kuusitavarapinoissa ja tuulen kaatamissa kuusissa. Tällaiset puut tulee kuljettaa pois.

Pystyyn kuolleet kuuset, joista kaarna on jo irronnut, voi jättää lisäämään monimuotoisuutta. Niistä ei ole vaaraa eläville puille.