Susia, hirviä ja irtokoiria – Itä-Suomen poliisi kertoo, miten eläimet työllistävät poliisia
Eläimiin liittyvät hälytykset koskevat monenlaisia eläimiä kotieläimistä suurpetoihin. Itä-Suomen poliisi muistuttaa kaikkia koskevasta vastuusta kohdattaessa loukkaantunut eläin.
Poliisi joutuu työssään tekemisiin koti- ja tuotantoeläinten lisäksi myös riista- ja petoeläinten kanssa. Kuva: Saara LaviEläimiin liittyviä hälytyksiä tulee Itä-Suomen poliisille keskimäärin 3–4 kappaletta päivittäin, ja niiden laatu vaihtelee laidasta laitaan, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitokselta.
Osa hälytyksistä koskee petoeläimiä, kuten susia, karhuja, ilveksiä ja ahmoja.
”Itä-Suomessa kun ollaan, meillä on suurpetokanta korkealla tasolla.”
Petoja koskevat hälytykset vastaavat muidenkin villieläinten aiheuttamia hälytyksiä: eläin on jäänyt auton alle, loukkaantunut muuten tai jopa eksynyt taajamaan.
”Kyllä ne eksyy välillä ihan keskelle kaupunkiakin. Esimerkiksi alkutalvesta susi pomppi Kuopiossa Petosen kohdalla eteläisellä moottoritiellä ja karhu vieraili öiseen aikaan Petosen kaupunginosassa 17.6.2022.”
Aivan jatkuvasti pedot eivät Itä-Suomessakaan poliisia työllistä. Pohjolainen kertoo, että tapauksia tulee kuitenkin useita vuodessa.
Hirvi on Itä-Suomen poliisia eniten työllistävä villieläin. Petojen ohella niitäkin rämpii Itä-Suomen metsissä kosolti, eivätkä ne aina pysy poissa kaupungeista.
Hirvikolarit ovat yleinen syy poliisintarpeeseen. Pohjolainen kertoo, että usein niistä selvitään onneksi ilman henkilövahinkoja. Peltiä kuitenkin ruttaantuu, ja valitettavasti eläimelle kolarit ovat usein kohtalokkaita.
Autojen alle jää Pohjolaisen mukaan myös koiria. Hän kertoo, että valtaosa eläimiin liittyvistä kiinniottotehtävistä koskee liikenteen seassa irrallaan juoksevia koiria. Tapaukset päättyvät pääosin onnellisesti, ja koira saadaan ilman vahinkoja pois vaaravyöhykkeeltä.
Toiseksi yleisin hälytystehtävä koskee loukkaantuneita eläimiä. Näissä tapauksissa eläin on yleensä loukannut raajansa. Lajien kirjo on laaja aina erilaisista linnuista jänisten ja hirvien kautta minkkeihin ja ilveksiin saakka.
Jonkin verran poliisia työllistävät myös tuotantoeläimet. Lehmät eivät esimerkiksi aina pysy laitumella. Pohjolaisen mukaan pedot tai ukkonen saattavat ajaa karjan pakosalle.
Varsinaisesti karanneet eläimet eivät poliisin vastuulle kuulu. Pohjolainen kertoo, että metsään karannut karja on omistajansa vastuulla, mutta jos karkulaiset ovat tiealueella tai aiheuttavat muuten vaaraa, poliisin tehtävä on turvata tilanne.
Aina poliisia ei tarvita paikan päälle. Poliisi voi ohjeistaa puhelimitse paikalla olevaa henkilöä toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla.
Tässä yhteydessä Pohjolainen muistuttaa jokaisen velvollisuudesta auttaa loukkaantunutta ja hädässä olevaa eläintä. Velvollisuus on kirjattu eläinsuojelulakiin.
Käytännössä jokainen voi joutua tilanteeseen, jossa on lopetettava tuskissaan oleva eläin, vaikka se kuinka pahalta tuntuisikin.
”Jos eläin on pahasti loukkaantunut, on meidän jokaisen velvollisuus lopettaa eläin”, kertoo Pohjolainen tilanteista, joihin poliisia ei tarpeeksi nopeasti ole saatavilla.
Tällaisten ikävien tilanteiden lisäksi poliisi ohjeistaa puhelimitse myös muissakin eläinasioissa.
Varsinaisia vääriä hälytyksiä ei Pohjolaisen mukaan juuri tule poliisille. Sen sijaan oma-aloitteisuuden puutetta ja epätietoisuutta ilmenee.
Rimaa ilmoituksille hän ei halua kuitenkaan nostaa, vaan kehottaa soittamaan, jos avun tarve mietityttää. Harkittua oma-aloitteisuutta kannattaa kuitenkin käyttää.
Pohjolainen muistuttaa, että esimerkiksi orvolta näyttäviin eläinten poikasiin ei ole syytä mennä koskemaan, sillä niiden emo kyllä on varsin todennäköisesti lähistöllä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
