”Tätä on odotettu" – Uimaharjun sellutehdas sai 50-vuotislahjana ison investoinnin
Stora Enso siirtyy Uimaharjussa tekstiiliaikaan. ”Tekstiilibisnes on ihan eri maailma kuin paperi- ja kartonkimaailma”, tehtaanjohtaja Sauli Purho sanoo.
Enocellin tehtaalla Uimaharjussa on tehty koivukuitupuusta liukosellua jo vuodesta 2012. Tehtaanjohtaja Sauli Purho esittelee valmista liukoselluarkkia. Kuva: Lari Lievonen”Tätä on odotettu pitkään ja sen eteen tehty paljon töitä”, Enocellin tehtaanjohtaja Sauli Purho kommentoi Stora Enson julkistamaa 52 miljoonan euron investointia Uimaharjuun Joensuuhun.
Vuonna 1967 toimintansa aloittaneelle sellutehtaalle investointipäätös tuli kuin 50-vuotislahjana.
Uimaharjussa on tehty koivukuitupuusta tekstiileihin käytettävää liukosellua vuodesta 2012. Tehtaan toisella linjalla keitetään perinteistä havusellua paperien ja kartonkien raaka-aineeksi.
Investoinnin valmistuttua havusellun teko loppuu.
Liukosellun vuosittainen tuotanto kasvaa nykyisestä 150 000 tonnista 430 000 tonniin, josta 185 000 tonnia valmistetaan lehtipuusta ja 245 000 tonnia havupuusta.
Siirtyminen pelkkään liukosellun valmistukseen merkitsee muutoksia ja myös haasteita.
Purho sanoo, että liukosellun tekoa koivukuitupuusta on Uimaharjussa opeteltu viisi vuotta ja se kyllä osataan. Havukuitupuusta liukosellun valmistus vaatii uutta opettelua ja kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa. ”Laadun trimmaaminen on monen vuoden työ.”
Papereihin ja kartonkeihin käytettävässä perinteisessä sellussa puukuidut ovat oleellinen osa. Liukosellussa ei puukuituja ole lainkaan.
Liukosellun valmistusprosessissa puukuidut liuotetaan sokerimolekyyleiksi, joista happokylvyn jälkeen syntyy molekyyliryppäitä eli rihmamaista viskoosikatkokuitua.
Viskoosikatkokuidusta kehrätään lankaa teollisissa kehräämötehtaissa automaattikehräimillä.
”Tekstiilibisnes on ihan eri maailma kuin paperi- ja kartonkimaailma”, Purho sanoo.
Stora Ensolla on paperi- ja kartonkifirmana takana yli sadan vuoden historia. ”Tekstiilibisneksessä me olemme täysin noviiseja verrattuna kilpailijoihin.”
Purhon mukaan uuden tuotannossa on paljon myös pois oppimista.
”Paperien lainalaisuudet ja papereissa tarvittavat sellulaadut. Niillä ei enää ole mitään merkitystä.”
Liukosellu avaa Enocellille ja koko Stora Ensolle uusia mahdollisuuksia, kun kysynnän on ennustettu kasvavan viiden prosentin vuosivauhtia.
Kaupungistuminen ja hyvinvoinnin kasvu lisäävät tekstiilien kysyntää ja puupohjainen kuitu lisää markkinaosuuttaan tekstiileissä, Purho kuvaa näkymiä.
Stora Enso on linjannut strategiakseen erikoistua pohjoismaisilla sellutehtaillaan.
Sunilan sellutehdas Kotkassa tekee ligniinipohjaisia tuotteita, Skutskärin tehdas Ruotsissa valmistaa fluffia eli revinnäismassaa muun muassa vaippoihin ja terveyssiteisiin.
Enocell Uimaharjussa erikoistuu nyt kokonaan liukoselluun.
Äänekoskelle vasta valmistuneeseen Metsä Groupin 1,3 miljoonan tonnin sellujättiin verrattuna Uimaharju, Sunila ja Skutskär ovat pieniä yksiköitä.
”Meidän on pakko erikoistua tavalla tai toisella pärjätäksemme kilpailussa”, Purho sanoo.
Investoinnin Uimaharjussa odotetaan valmistuvan vuoden 2019 lopulla.
”Siinä menee varmaan sitten vuosi tai kaksi testausta ja laadun kehitystyötä, jonka jälkeen päästään ajamaan pelkkää liukosellua.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
