Pörssihait kiinnostuivat turvallisesta metsästä

Lama ei ole rokottanut metsäkiinteistöjen kauppaa. Huono taloustilanne on kuitenkin näkynyt hieman kiinteistönvälittäjien asiakaskunnassa.

”Meille on tullut uusia asiakkaita ostajiksi. Jos asiakkaalla on aiemmin ollut pörssissä rahaa kiinni, nyt haetaan turvallisempia sijoituskohteita”, kertoo toimitusjohtaja Antti Mähönen Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV:stä.

Yhtiö välittää metsätiloja Savossa ja Keski-Suomessa. Sen omistajia ovat alueen metsänhoitoyhdistykset.

Maanmittauslaitoksen johtavan asiantuntijan Esa Ärölän mielestä on ymmärrettävää, että metsä kiinnostaa taloudellisesti epävarmoina aikoina.

”Toistaiseksi metsän hinta on noussut koko ajan. Taustalla voi myös olla muita arvoja, jotka vaikuttavat hintakehitykseen.”

Esimerkiksi Etelä-Suomessa metsämaa on hyvin kallista siihen nähden, kuinka paljon puukaupoilla on mahdollista tienata. Ärölä pohtii, liittyykö Etelä- ja Varsinais-Suomessa raakamaan hintaan odotuksia siitä, että maalla voisi olla arvoa myös muussa kuin metsätalouskäytössä.

Joka tapauksessa etelän kova hintataso on karkottanut puhtaat metsätaloussijoittajat pohjoisemmaksi, jossa hintataso vastaa paremmin tuotto-odotuksia.

Alkuvuonna tehtiin Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan 1 513 metsätilakauppaa, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Ärölän mukaan kaupankäynti kuitenkin yleensä vilkastuu syksyllä.

”Heinäkuu oli jo poikkeuksellisen vilkas. Elokuussa oli hiljaisempaa, kun moni välittäjä oli lomilla”, Mähönen kertoo.

Metsäpalstan myyntiajaksi hän arvioi keskimäärin 1,5–2 kuukautta.

Syksy on otollista aikaa kaupankäyntiin, sillä maastoon pääsee vielä hyvin tutkimaan tarjontaa. Keskitalvella kaupankäynti vaikeutuu, kun on pakkasta ja metsässä lunta.

Tarjonta on Mähösen mukaan pysynyt hyvänä. Liikkeellä on perikuntien ohella myös kuntia, jotka paikkaavat talouttaan myymällä maata.

Alkuvuoden korkein keskimääräinen hinta, 4 824 euroa hehtaarilta, löytyy Päijät-Hämeestä. Halvimmat tilat ostettiin Pohjois-Suomesta.

Hehtaarikohtaisiin hintoihin pitää kuitenkin suhtautua varauksella, sillä tapauskohtainen vaihtelu on valtavaa. Muutama uudistuskypsä palsta panee maakunnan tilastot päälaelleen.

Myytyjen kohteiden keskikoko oli alkuvuonna vajaat 34 hehtaaria. Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa myytiin keskimäärin pienimpiä tiloja.

Suurimmat koot tilastoitiin Kainuussa, jossa UPM on jo myynyt isoja tiloja ja markkinoi edelleen palstoja. Kainuulaisten myyntikohteiden keskikoko oli yli 140 hehtaaria. Lukumääräisesti eniten kauppoja tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjois-Suomessa puumarkkinoita haittaa, että kuitu- ja energiapuun käyttökohteita on niukasti. Puun kysyntäongelmat eivät kuitenkaan näytä heijastuneen metsätilakauppoihin.

”Pohjois-Suomen puumarkkinatilanne on kieltämättä mietityttänyt. Puumarkkinoiden supistuminen ei toistaiseksi ole näkynyt kauppahintojen alenemisena. Liekö selityksenä se, että hintataso on jo suhteellisen alhainen”, Ärölä aprikoi.

Hanna Lensu

Avaa artikkelin PDF