Media: Paljon metsää omistava Uppsalan yliopisto taipui mielenosoittajien tahtoon – jatkuva kasvatus käyttöön

Jatkuvan kasvatuksen metsä voi näyttää vaikkapa tällaiselta. Kuva: Sanne Katainen

Ruotsin ensimmäisenä suurena metsänomistajana Uppsalan yliopisto rajoittaa omistamiensa metsien avohakkuita. Tavoitteena on lisätä biologista monimuotoisuutta. Vuosittaisista päätehakkuista 20 prosenttia korvataan siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen, jossa kyseisillä alueilla poistetaan vain osa puista.

”En usko, että kukaan muu tekee tätä näin suuressa mittakaavassa”, Uppsalan Akatemian metsäpäällikkö Anders Söderström arvelee Lantbrukets Affärstidningissä (ATL).

Jatkuvaan kasvatukseen siirtyy vuosittain sata hehtaaria yliopiston hakkuukypsistä metsistä. Päätös tehtiin vuonna 2021 perinteistä metsätaloutta vastustaneen laajan mielenosoituksen jälkeen.

”Koska yliopistolla on kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet, keskustelu johti päätökseen vähentää avohakkuita. Pitkällä aikavälillä emme tiedä, millaisia vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat, mutta on todennäköistä, että tietyt häiriöherkät lajit eivät kärsi niin kuin avohakkuissa”, Anders Söderström pohtii.

Hänen mukaansa on selvää, että muutoksessa metsän taloudellinen tuotto pienenee. Yksi ongelma on, että puun ostajat eivät ole tottuneet jatkuvan kasvatuksen metsien hakkuiden tarjouskilpailuihin. Ostajien on vaikea arvioida hakkuukustannuksia tai puun saantoa.

”Siksi teemme hakkuut itse ja hoidamme puun myynnin”, Söderström sanoo.

Toinen ongelma hänen mielestään on tekniikka. Yliopisto käyttää keskikokoisia harvestereita ja kuormatraktoreita, joita tavallisesti käytetään harvennushakkuissa. Päätehakkuukoneilla työ voitaisiin tehdä paremmin ja kustannustehokkaammin, mutta ne voisivat vahingoittaa säilytettävää puustoa.

Yliopiston jatkuvan kasvatuksen toimia seurataan tutkimuksin. Söderströmin mukaan on tärkeää oppia kokemuksista. Yksi huolettava asia on kuusettuminen näillä alueilla.

ATL:n alkuperäiseen maksulliseen juttuun pääset tästä.