Ilmaston lämpeneminen muuttaa perhoslajistoa – etelään uusia lajeja, pohjoisen perhoset kärsivät

Amiraaliperhosella ei ole lainkaan talvehtivaa lepovaihetta. Kuva: Jarno Mela

Ilmaston lämpeneminen on muuttanut Suomen perhoslajistoa jo muutamassa vuosikymmenessä, Ilmatieteen laitos tiedottaa.

Monet perhoslajit elävät Suomessa levinneisyytensä äärirajoilla. Eniten niiden esiintymistä rajoittaa talven kylmyys, ja monet lajit kestävät talvipakkasia joko huonosti tai eivät lainkaan.

Ilmastonmuutoksella on perhoslajistoon sekä hyviä että huonoja vaikutuksia.

Lämpenemisen myötä useammat perhoslajit pystyvät muodostamaan Suomessa lisääntyvän ja talvehtivan kannan. Aiemmin maan eteläosiin rajoittuneen lajit ovat päässeet leviämään pohjoisemmaksi. Lisäksi pidentyneen kasvukauden ansiosta perhoset voivat tuottaa ylimääräisen sukupolven aiemman yhden tai kahden sijaan.

Neitoperhonen on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Kuva: Sanne Katainen

Toisaalta ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Jos helle- ja kuivuusjaksot ajoittuvat perhosten toukkavaiheeseen, toukkien ravintokasvit voivat kuihtua ja hyönteiset jäädä ilman ravintoa. Perhosten toukista voi kuolla jopa suurin osa.

Leuto ja sateinen talvi puolestaan voi lisätä talvikuolleisuutta, sillä paksu lumipeite tarjoaa karikkeessa talvehtiville lajeille suojan.

Sekä päiväperhosten että yöperhosten määrä on kasvanut etenkin etelässä. Samalla perhoslajien elinalue on siirtynyt yhä pohjoisemmaksi.

Pohjoisen perhoslajit ovat kuitenkin taantuneet. Arktisen alueen lajien elinympäristö on kutistunut.

Tuntureilla puuraja nousee yhä ylemmäs, mikä supistaa avoimilla tunturiniityillä ja paljakoilla elävän lajiston elintilaa. Helteen ja kuumuuden myötä lisääntyvä haihdunta ja vähenevät sateet voivat heikentää avosoilla elävien lajien olosuhteita. Pohjoisten vanhojen metsien perhoslajisto tulee luultavasti kärsimään, jos metsätalouden kannattavuuden parantuessa hakkuita lisätään yhä pohjoisempana.