Osa kylmään tottuneista perhosista ei pidä enää Lappia tarpeeksi kylmänä

Pikkukiitäjä pörräämässä mäkitervakon ympärillä. Laji on ilta- ja yöaktiivinen. Kuvituskuva. 

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten ilmastonmuutos muuttaa yöperhosyhteisöjä eri puolilla Suomea. Tutkijat halusivat selvittää, onko yhteisöissä käynnissä termofilisaatio eli siirtymä kohti lämpimämpiä oloja suosivia lajeja ilmaston lämmetessä.

Tutkimustulokset osoittavat, että lämpimään sopeutuneet lajit hallitsevat kasvavassa määrin suomalaisia yöperhosyhteisöjä. Lämpimään sopeutuneiden lajien osuus yöperhosista lisääntyi koko maassa.

Termofilisaatio oli nopeinta Pohjois-Suomessa, ja se johtui ennen kaikkea kylmään sopeutuneiden lajien häviämisestä. Etelä-Suomessa puolestaan ilmiö oli seurausta uusien lämpimään sopeutuneiden lajien saapumisesta alueelle samalla, kun suurin osa alueen alkuperäisestä lajistosta säilyi.

”Yöperhosyhteisöjen koostumus muuttuu kaksi kertaa nopeammin pohjoisessa kuin etelässä”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Emilie Ellis Helsingin yliopiston ekologisen muutoksen tutkimuskeskuksesta.

Kylmään ilmastoon sopeutuneisiin lajeihin kohdistuvan uhan tiedostaminen voi auttaa Suomen luonnon monimuotoisuutta tukevien suojelustrategioiden suunnittelussa.

Tutkimusryhmä hyödynsi pitkän aikavälin aineistoa, jota on kartutettu vuosikymmenien ajan vapaaehtoisten tekemällä seurannalla.