Ennakkoraivauksen yhdistäminen energiapuun korjuuseen voi kannattaa
Mense on valmistanut ennakkoraivausta varten lisälaitteen, jonka voi kiinnittää harvesterin hakkuukouraan. Kuljettaja Tommi Huhtiniemi on ollut mukana kehitystyössä. Vesa Tyni Kuva: Viestilehtien arkistoVIRRAT (MT)
Jos kohteen ennakkoraivaus onnistuisi samalla kertaa ja samalla metsäkoneella kuin energiapuun hakkuu, metsurit vapautuisivat niille kohteille, joilla koneellinen metsänhoito ei onnistu.
Ennakkoraivauksen ja energiapuun hakkuun yhdistämistä on tutkittu Metka-hankkeessa. Menetelmän toimivuudesta on tehty näppituntuma, tutkija Arto Mutikainen Työtehoseurasta varoittaa.
”Älkää lukeko tuloksia kuin tutkimusta. Tarkempia tutkimustuloksia on luvassa syksyllä.”
Mutikainen kertoi menetelmästä keskiviikkona Virroilla pidetyssä energiapuupäivässä.
Ensimmäiset testit on tehty Risutec L3A -hakkuulaitteella. Laite on suunniteltu nimenomaan niitä kohteita varten, joilla ennakkoraivaus tehdään samalla kuin energiapuun hakkuu.
Hakkuulaitetta on testattu Kokemäellä ja Eurajoella.
Kummallakin paikkakunnalla puolet metsäkuviosta raivattiin ennakkoon ja toisella puolella ennakkoraivaus tehtiin vasta hakkuun yhteydessä. Sen jälkeen kustannuksia ja työn tuloksia vertailtiin.
Sen paremmin Kokemäellä kuin Eurajoellakaan puustoa ei olisi kannattanut raivata metsurityönä. Metsurikustannukset nousivat toisella tutkituista kohteista 20:een, toisella 5 euroon kuutiometriltä.
”Olen kuullut, että ennakkoraivauksen kannattavuuden rajana pidetään 3 euroa motilta. Jos metsurikustannukset ylittävät sen, ennakkoraivausta ei kannata tehdä”, Mutikainen sanoo.
Koneellinen ennakkoraivaus sopiikin erityisen hyvin kohteille, joilla metsurityö on hidasta.
”Koneellinen ennakkoraivaus kasvattaa korjuuvaurioita. Kahdella testikokeella vaurioprosentit nousivat luvattoman korkeiksi”, sanoo Mutikainen.
Toisella kohteista vauriot nousivat 8,0 prosenttiin, toisella 7,1:een.
Mutikaisen mielestä koneellinen raivaus kannattaisikin tehdä näkemäraivauksena.
”Että kuski luopuisi totaaliraivauksesta. Nelimetrisen männyn viereen voi hyvin jäädä pientä kuusta, se ei haittaa siellä mitään.”
Kokemäen ja Eurajoen kohteissa raivaaminen vei noin viidenneksen metsäkoneenkuljettajan työajasta. Jos kuljettajat olisivat tehneet näkemäraivauksen, ajanmenekki olisi pienentynyt.
Myös yrittäjä Seppo Mentula Menseltä uskoo näkemäraivauksen tehokkuuteen. ”Silloin tulee raivattua vain se osa, jonka raivauksesta on koneenkuljettajalle todellista hyötyä.”
Yhdistettyyn ennakkoraivaukseen ja energiapuun korjuuseen sopivia laitteita on vasta kaksi. Risutecin kouran lisäksi markkinoille on tullut Mensen laite, joka kiinnitetään hakkuukoneen kouraan.
Virroilla Mensen lisälaitteella varustettu metsäkone oli tuotu turhan nuoreen metsään.
”Tämä kohde ei kyllä ole paras mahdollinen. Kasalle ei juuri tule puuta”, Mentula totesi.
Jos energiapuuta kertyy vain vähän, koneen käyttökustannukset muodostuvat korkeiksi.
Menetelmää katsomaan tulleet olivat varovaisen innostuneita.
”Nuorten metsien hoito on tärkeää, joten on hyvä, että uudenlaisia teknisiä ratkaisuja kehitetään. Aika näyttää, mitkä niistä toimivat”, pohdiskeli tutkimus- ja kehityspäällikkö Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
