Pohjoisen ilmasto ei ole lämmennyt
ROVANIEMI
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) neulasjälkitutkimus osoittaa, että Pohjois-Suomen ilmaston kesälämpötila on vaihdellut noin seitsemän astetta kaikkein kylmimmän ja lämpimämmän kesän välillä viimeisten 1 200 vuoden aikana.
”Mitään merkkejä ilmaston pysyvästä lämpenemisestä ei ole havaittavissa. 1900-luvun keskilämpötila on sama kuin 1000-luvun keskilämpötila”, kertoo Metlan erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen Rovaniemeltä.
Jalkasen mukaan tuolla aikavälillä on esiintynyt sekä lyhyitä lämpiä jaksoja, että kylmiä jaksoja.
”Keski-ajan lämpökaudella, 1000–1100-luvuilla on ollut keskimääräistä lämpimämpää, sieltä on tultu alaspäin. Lämpötila nousi taas 1900-luvulla, mutta viime vuosikymmenet ovat olleet selkeästi kylmempiä kuin 1900-luvun alkupuoli.”
Yksikään isotooppiaikasarja tai vuosiluston leveyden, vuosilustotiheyden tai pituuskasvun aikasarjat eivät tue Mannin jääkiekkomallia ilmaston voimakkaasta lämpenemisestä 1900-luvulla. Lapin pisin säähavaintoaikasarja Sodankylästä vahvistaa, että lämpötila on kohonnut sadassa vuodessa (1908–2007) vain 0,48 astetta.
Jalkanen huomauttaa, että maapallon ilmasto muuttuu koko ajan. Ihminen on vaikuttanut ilmaston hiilidioksidipitoisuuteen maapallolla vasta 1700-luvulta lähtien.
”Tästä ihmisen lämmittävästä vaikutuksesta ilmastoon ei ole havaittavissa minkäänlaisia todisteita ainakaan pohjoisessa.”
Metlan neulasjälkilaboratorio tuotti neulasjälkimenetelmän (NTM) avulla 1 200-vuotisen aikasarjan männyn pituuskasvusta Inarin Laanilassa.
Viime vuonna käynnistyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa ”Keskiajan lämpökausi, pieni jääkausi ja globaali lämpeneminen Fennoskandian prokseissa” -hankkeessa laajennetaan Jalkasen tutkimusryhmän Millennium-projektissa aloittamaa menneen ilmaston rekonstruktiota.
”Menneen ilmaston rakentaminen perustuu heinäkuun keskilämpötilan ja sitä seuraavan vuoden pituuskasvun väliseen erittäin vahvaan riippuvuuteen”, Jalkanen kertoo.
Hankkeen tavoitteena on yhdistetyn Fennoskandian multiproksin liittäminen laajempaan proksiverkostoon. Tällä verkostolla saadaan koko pohjoisen pallonpuoliskon päivitetty lämpötilarekonstruktio.
Hanke päättyy ensi vuoden lopussa.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
