Mäntyankeroinen metsässä maksaisi miljoonia
Suomessa vieraslajien torjuntaan ja valvontaan kuluu kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Metsätalouden pahin kauhukuva olisi mäntyankeroisen leviäminen tuontitavarasta metsään.Vieraslajit ovat elinympäristöjen häviämisen jälkeen pahin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Niiden aiheuttamat vahingot tuntuvat myös valtion kassassa.
Mäntyankeroinen on viranomaisten eniten pelkäämä metsätuholainen. Se leviää havupuutavaran ja puupakkausten mukana maasta toiseen.
Leviämistä estetään tuontirajoituksin ja tarkastuksin. ”Siitä huolimatta ankeroisia löytyy Suomeen tuodusta puutavarasta tai -pakkauksista vuosittain”, kasvinterveysyksikön johtaja Hannu Kukkonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoo.
Ankeroinen aiheuttaa lakastumistaudin, johon puu voi kuolla muutamassa kuukaudessa. Japanissa tauti tappaa miljoonia kuutiometrejä puuta vuosittain.
Eviran valmiussuunnitelman mukaan yksi mäntyankeroislöydös suomalaisesta metsästä kustantaisi valtiolle 12–26 miljoonaa euroa. Siihen kuuluvat saastuneen alueen kartoitus ja seuranta, hävitettävän puuston hakkuu-, raivaus- ja kuljetuskustannukset sekä metsänomistajille maksettavat korvaukset.
Jos metsästä löytyisi mäntyankeroisen saastuttamia puita, 0,5–3 kilometrin säteellä kaikki havupuut pitäisi hakata, eikä aluetta saisi uudistaa havupuulle jopa 15 vuoteen.
”Vaikka yhtäkään ankeroista metsistämme ei ole havaittu, riski on otettava tosissaan”, Kukkonen painottaa. ”Meillä on ankeroistuholle alttiita puulajeja, ankeroista levittäviä tukkijääriä, ja puista pakkausmateriaalia tulee jatkuvasti eri puolilta maailmaa.” Ilmaston lämpenemisen myötä riski kasvaa entisestään.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

