Juurikäävän torjunnan jatko auki

Kantokäsittely on toistaiseksi ainoa tapa ehkäistä tyvilahon leviämistä metsissä. Kuvassa hakataan kuusitukkia UPM:lle. Kuva: Markku Vuorikari

Hakkuukoneenkuljettaja Ari Seppälä täytti lahontorjunta-ainetta koneen säiliöön viime viikolla Tuusulan Ruotsinkylässä. Vielä ei ole niin kylmää, ettei torjuntaruiskutusta tarvitsisi tehdä. Kuva: Markku Vuorikari

Puunmyyjien, puunostajien ja koneyrittäjien edustajat ovat tyystin eri linjoilla siitä, kenen tulisi maksaa jatkossa juurikäävän torjunta sulan maan hakkuissa.

Tällä hetkellä valtio maksaa kemeratukina noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa siitä, että kantokäsittely tehdään hakkuiden yhteydessä. Näin pyritään ennaltaehkäisemään metsien pahimman tuholaisen, juurikääpäsienen, leviäminen yhä uusille alueille.

Koska valtion säästövaatimukset koskevat myös metsätaloutta, maa- ja metsätalousministeriö on ehdottanut, että kantokäsittelyn valtiontuki lopetetaan kokonaan. Tuen tilalle ministeriö esittää pakkoa: metsätuholakiin kirjattaisiin velvoite torjunnasta. Velvoite koskisi hakkaajaa eli pystykaupoissa puun ostajaa ja hankintakaupoissa omatoimista metsänomistajaa.

Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.