Emeritusprofessori Kärkkäinen: Markkinat hoitavat valtiota paremmin puun liikkuvuuden
Metsänomistaja Hanna Hautamäen mielestä kuitu- ja energiapuusta ei makseta tarpeeksi.
Jyväskylässä viime perjantaina järjestetyssä puukauppapaneelissa katsottiin, että puu liikkuu parhaiten markkinaehtoisesti. Valtion väliintuloja ei kaivata. Kuva: Kari SalonenEmeritusprofessori, metsänomistaja Matti Kärkkäisen mukaan puu liikkuu parhaiten markkinaehtoisesti.
”Markkinavoimat hoitavat parhaiten sen, että puu liikkuu. Älköön valtiovalta tehkö asiassa mitään, sillä monta kertaa on huomattu, että valtion väliintulo vain sotkee puumarkkinat”, Kärkkäinen täräytti Metsämme-messujen puukauppapaneelissa Jyväskylän Paviljongissa viime perjantaina.
”Kun maa- ja metsätalousministeriö jättää meidät metsänomistajat rauhaan, niin hyvin sujuu.”
Muut panelistit tukivat pääpiirteissään Kärkkäisen näkemystä.
”Jos puulle oikeasti on kysyntää, kannattaisi aivan ensimmäiseksi kokeilla markkinataloutta. Näin se lähtökohtaisesti menee”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoi.
Kärkkäisen ja Tiirolan lisäksi paneeliin osallistuivat metsänomistaja Hanna Hautamäki, Metsä Groupin piiripäällikkö Matti Rossi sekä Versowood Oy:n metsäpäällikkö Jussi Torpo.
”Suomessa kasvaa tällä hetkellä erittäin paljon puuta. Se, että hakkuumääriä voidaan vielä reilusti kasvattaa ja pitää samalla ne kestävällä tasolla, on loistava lähtökohta kotimaiselle metsäteollisuudelle”, totesi keskustelun juontanut Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja Helena Reiman.
Suomen metsien vuosikasvu on Reimanin mukaan kaksinkertaistunut 50:n viime vuoden aikana.
”Metsien kasvu lisääntyy vielä 30 vuotta eteenpäin. Hakkuupotentiaalia on valtavasti. Tämä johtuu siitä, että metsiä on Suomessa hoidettu todella hyvin.”
Kärkkäinen kyseenalaisti tulevaisuuden hakkuuennusteet.
”Koko Suomen nykyinen puusto hakataan kokonaan pois 30 vuoden välein, viimeistä tikkua myöten.”
Emeritusprofessorin mielestä metsien kasvuarviot perustuvat virheellisiin olettamuksiin.
”Tutkijoiden oletus on, että metsänhoidon taso pysyisi jatkossa samana kuin se on nyt. Näin ei kuitenkaan ole, vaan on jo tullut viipymää uudistushakkuun ja uudistamisen välille.”
”On toiveunta kuvitella, että meillä olisi mahdollisuuksia mihin tahansa. Seuraavan laman aikaan Suomessa tullaan sulkemaan paperikoneita: Sillä lailla tämä kysymys hoidetaan kuntoon. Uudet biotuotetehtaat jäävät, mutta paperikoneita suljetaan”, Kärkkäinen ennusti.
Hanna Hautamäki toivoi, että metsänomistajat saisivat kuitupuusta kelvollista hintaa.
”Tukin kanssa kyllä pärjää ja sen saa hyvin kaupaksi. Kuitupuunkin saa kaupaksi, mutta oma kysymyksensä on, että mihin hintaan. Metsänomistajana kismittää, ettei hinta ole aina läheskään kohdallaan.”
Hautamäen mielestä myös energiapuusta pitäisi saada järkevää hintaa.
”Energiapuusta maksetaan olemattomia. Kuitenkin energiapuulla tulisi olla järkevä hinta jo siitä yksinkertaisesta syystä, että metsät tulevat hoidetuiksi.”
Jussi Torpo heitti palloa takaisin metsänomistajille.
”Keskeinen asia puukaupassa on, että metsänomistajat itse ovat aktiivisia. On runsaasti tapauksia, että perikunnassa joku haraa vastaan, ja puut ovat sen takia kokonaan motissa”, Torpo arvioi.
Torpon mukaan puun hinta ei riipu metsäyhtiöiden maksuhalusta vaan maksukyvystä.
”Niin markkinatalous toimii ja siihen me luotamme.”
Matti Rossi korosti koko ketjun merkitystä puukaupan toimivuudessa.
”Puukaupasta puhuttaessa keskitytään usein metsänomistajaan, mutta täytyy kyetä näkemään, miten laaja ja pitkä ketju on kyseessä. Puukauppa tuo työtä niin logistiikkaan kuin tehtaisiin. Aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
