Maisematyölupa viivästyttää harvennuksia
Yleiskaavoitus sekä siihen perustuvat maisematyölupavaatimukset ovat lisääntyneet taajamien lisäksi myös maaseudulla. Maisematyölupaa vaaditaan etenkin ranta-alueilla sekä virkistys-, ympäristö- tai maisema-arvoja sisältävien maiden läheisyydessä.
Metsänomistajien mukaan byrokratia estää jopa harvennushakkuita. Maisematyöluvan vaatimukset ja niihin liittyvä naapurien kuuleminen koetaan työlääksi.
Asiasta kertoo uutiskirjeessään Metsäntutkimuslaitos Metla, joka on selvittänyt yleiskaavoituksen vaikutusta metsätalouteen Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueella.
Selvityksen mukaan yleiskaavamerkinnät voivat pienentää hakkuukertymiä ja kantorahatuloja parista prosentista jopa kymmeniin prosentteihin.
Menetysten suuruus riippuu kuntien painotuksista sekä maanomistajien ja puunostajien reaktioista kaavamerkintöihin ja maisematyölupavaatimuksiin.
Kuntalaisten kannalta kaavoitus voi kääntyä alkuperäistä tavoitettaan vastaan, jos maiseman ja virkistyskäytön kannalta tärkeät metsänhoitotyöt jäävät tekemättä.
Harvennus avaa maisemaa ja estää metsän muuttumisen ryteiköksi.
Kuntalaiset kärsivät kaavoituksesta myös silloin, kun metsänomistajat eivät halua mailleen virkistyskäyttöreittejä, jotka saattavat myöhemmin laukaista alueen yleiskaavaan metsien käyttörajoituksia.
Puunmyynnin ja -jalostuksen vähentyminen syö myös kunnan verotuloja.
Professori Tuula Packalen Metlasta ihmettelee, kun ympäristöministeriön laatimassa Kyläyleiskaavoitus-oppaassa ei ole huomioitu metsätaloutta. Lähestulkoon kaikki muut näkökulmat maisemasta maa-aineksen hyödyntämiseen ovat mukana.
”Metsätalous on kylille tärkeä asia. Sen pitäisi olla mukana kaavoitusta edeltävissä selvityksissä ja kaavojen ympäristövaikutusten arvioinnissa”, hän toteaa.
Metla on kehittänyt satelliittikuvatulkintaan ja maastoaineistoon perustuvan laskentamallin, josta voi olla hyötyä kunnille. Malli määrittää yleiskaavan vaikutukset metsätalouteen.
Sen avulla voidaan tarkastella vaihtoehtoisten maankäyttöpäätösten vaikutuksia metsätalouteen tai hinnoitella suunnitellut käyttörajoitukset.
Packalen kertoo, että Metla voisi tehdä jollekin kiinnostuneelle kunnalle vaikutusarviointeja esimerkiksi kokeiluhankkeena.
Metlan mukaan käyttörajoitusten sijasta kunnat voisivat kokeilla virkistysarvokauppaa tai metsäsuunnittelun hyödyntämistä virkistyskäyttöalueilla.
Ympäristöhallinnolla ja kunnilla on tärkeä rooli kaavoitusta koskevien tietovarastojen käytössä.
Metsävara-aineiston hyödyntäminen vaatii omanlaista osaamista, jossa metsäala voisi olla mukana.
”Metsätalous voisi myös omalta osaltaan yhtenäistää metsien käyttöä ja käsittelyä koskevia termejä.”
SUVI NIEMI
Metsätalous on kylille
tärkeä asia. Sen
pitäisi olla mukana kaavoitusta edeltävissä selvityksissä
ja kaavojen
ympäristövaikutusten
arvioinnissa.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
