Kirjanpainajatuhon laiminlyömisestä voi päätyä naapurimetsän maksajaksi – Näin torjut tuhoriskit

Metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen etsi kirjanpainajahyönteisiä kaatuneen kuusen kuoren alta Kouvolassa. Marika Hännisen metsät sijaitsevat lähellä. Kuva: Kari Salonen

Kurkistus hakkuun reunalla kaatuneen kuusen kuoren alle paljastaa, että kirjanpainaja on löytänyt apajille. Hyönteiset rouskuttavat paraikaa pystysuoria emokäytäviään, joiden reunoille ne laskevat pian munansa.

Ikääntyneiden kuusikoiden reunapuita kannattaa tarkkailla. Tuulenkaadot kannattaa korjata pois riskiaulueilla. Kuolleet puut eivät aiheuta enää tuhoriskiä, sillä kirjanpainajalle kelpaa vain tuore puu. Kuva: Kari Salonen

Tällaisella kohteella kirjanpainaja­hyönteisen kanssa kannattaa olla tarkkana, sanoo metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen metsäkeskuksesta. Varttunut kuusikko sijaitsee hiljattain hakatun metsän reunalla. Reunapuut ovat altistuneet uudenlaisille stressitekijöille: tuulelle ja paahtavalle auringolle.

Alkukesällä kuusen rungolle ilmestyneet pienen pienet purukasat kertovat, että kirjanpainaja on kaivautunut kuoren alle. Kuva: Kari Salonen

Alkukesällä parveilevat kirjanpainajahyönteiset etsivät pesäpaikkoja juuri tällaisista kohteista ja iskeytyvät ensisijaisesti tuulenkaatoihin. Jos epidemia pääsee ryöpsähtämään, kirjanpainaja voi kaivautua terveeseenkin puuhun.

”Kanta on ollut 2010-luvulla koholla, vuosi 2013 oli tuhojen osalta huippuvuosi. Täällä Kaakkois-Suomessa Asta- ja Veera-myrskyt tekivät piikin tuhoihin, ja ilmastonmuutostakin voi varmasti syyttää”, Kuitunen sanoo.

Kirjanpainaja lymyilee tyypillisesti tuulenkaadon kuoren alla, missä hyönteinen nakertaa munimiskäytävää. Kuva: Kari Salonen

Kouvolalaisen Marika Hännisen metsät sijaitsevat lähellä Repoveden kansallispuistoa, jonka suojelualueella on pahoin kirjanpainajan vaurioittamaa kuusikkoa. Hänninen toivoo, että jatkuva kasvatus ja sekametsä suojelevat hänen metsäänsä pahimmilta tuhoilta.

”Jos siellä olisi vain kuuselle hakkuita, niin tosi tarkkaan pitäisi miettiä ja seurata tilannetta”, hän sanoo.

Monet tuhohyönteiset ovat erikoistuneet yhteen puulajiin, ja kirjanpainajalle kelpaa vain kuusi.

Hännisen metsätilalla kirjanpainajatuhoihin on perinteisesti varauduttu myös keräämällä kaatunutta puuta omaan käyttöön. Muutama kaatunut puu siellä täällä ei vielä aiheuta riskiä. ”Metsässä on paljon erilaisia ötököitä, ja metsätaloudelle vain harva on haitaksi.”

Puussa voi elää monia hyönteisiä, ja ne tunnistaa syömäjäljestä. Kirjanpainaja kaivaa emokäytävän pystysuuntaan rungolla. Toukat kaivavat oman käytävänsä vaakasuoraan emokäytävästä. Kuva: Kari Salonen

Metsätuholaki velvoittaa korjaamaan metsästä kuusen tuulenkaadot, jos niitä on kertynyt yli kymmenen kuutiota hehtaarille. Hakkuu ja kuljetus pitää tehdä keskikesään mennessä.

”Jos laiminlyö tuholain velvoitetta, voi joutua korvaamaan esimerkiksi naapurin metsään levinneen tuhon”, Kuitunen muistuttaa.

Suojelualueilla tuulenkaatojen korjaamisvelvoitetta ei ole, mutta jos voidaan osoittaa, että tuho on levinnyt suojelualueelta yksityismetsään, valtio on korvausvelvollinen.

Metsäkeskus seuraa kirjanpainajien esiintymistä seurantapyydyksillä, joita on pystytetty myös kouvolalaisen kuusikon reunalle, hakkuualalle. Nesteeseen loukkuun jäänyttä hyönteismassaa on kertynyt nelisenkymmentä millilitraa eli vajaat 2 000 kirjanpainajaa, Kuitunen arvioi.

Epidemian määritelmä täyttyy, kun pyydysryhmään on kertynyt 15 000 hyönteistä saman kesän aikana.

Kevät on toistaiseksi ollut epävakainen ja huono kirjanpainajan kannalta, mutta ilman lämmetessä parveilu jatkunee.

Ensimmäisen parveilun jälkeen naaras saattaa säiden suosiessa munia vielä toisen, niin kutsutun sisarsukupolven. Toisesta sukupolvesta on tehty havaintoja lämpiminä kesinä.

Keski-Euroopassa kirjanpainaja pystyy tuottamaan kaksi tai jopa kolme sukupolvea vuodessa. Ilmastoennusteiden mukaan lämpösumma kasvaa Suomessakin tulevaisuudessa niin, että kirjanpainaja ehtii usein tehdä eteläisessä Suomessa kaksi sukupolvea kesän aikana.

Juttu on julkaistu aiemmin kuukausilehti MT Metsän numerossa 5/2021. Seuraava MT Metsä ilmestyy 6.9.2021.