Pohjalainen yhteispeliherätti Lapuan sahan henkiin

Kuorintakonetta huolletaan vielä Lapuan sahan kesäseisokin viimeisellä viikolla. Samaan aikaan tuoretta tukkia ajetaan jo pihaan. Kuvassa Tapani Holm (vas.) ja Antti Korpi. Timo Aalto Kuva: Viestilehtien arkisto

LAPUA (MT)

”Tämä on kahdeksas omistaja minun aikanani”, kertoo Tapani Holm. ”Silti kovin pitkiä seisokkeja ei ole ollut, viimeinen oli pisin. Ainoa, mikä kärsi, olivat tietokoneet.”

Lapuan sahalla työskentelevän Holmin titteli ei ole kovin selvä asia. Hän tekee tarvittaessa yhtä hyvin työnjohtajan kuin trukkikuljettajan töitä.

Joustava käytäntö kuvaa ehkä hyvin koko sahan tarinaa. Se, että terät alkoivat vuoden vaihteessa jälleen pyöriä, on hieman monimutkaisen yhteistyön tulosta.

Saha ehti seisoa Visuvesi Oy:n konkurssin jäljiltä kaksi ja puoli vuotta käyttämättömänä.

Lapuan kaupunki osti tontin sahoineen viime vuoden syksyllä.

Sahaa pyörittää Mylly & Korpi Oy, jonka osakkaita ovat alajärveläisen Myllyahon sahan omistajat sekä aiemmin hakeyrittäjinä toimineet serkukset Antti ja Topi Korpi. Sahayhtiö maksaa kaupungille vuokraa.

Noin puolet Lapuan sahan puuntarpeesta toimittaa EPM metsä. Viime vuonna perustettu puunhankintayhtiö kuuluu molempien sahojen lisäksi energiayhtiö EPV voimalle, joka on osakkaana puuta polttavissa voimalaitoksissa Seinäjoella ja Vaasassa.

Sahatavaran myynnistä vastaa enimmäkseen Myllyahon sahan organisaatio.

Lapuan sahalla tuotetaan sahatavaraa havupuusta, joka yleensä kelpaa lähinnä selluksi. Pohjois-Afrikkaan toimitetaan muun muassa yhdestä rungosta neljältä puolelta sahattuja, 75x75 millin vahvuisia ja 3 metriä pitkiä parruja. Tätä tavaraa tehdään sekä männystä että kuusesta. Latvamitta on vähimmillään 10 senttiä.

Sahalinja on alun perinkin rakennettu pienpuuta varten. Tukkilajittelua ei ole. Sahanterät naksahtavat sopivaan asentoon jokaisen tukin tai pikkutukin kohdalla.

”Tuntuu, että metsänomistajat suhtautuvat positiivisesti siihen, että pienetkin puut sahataan. Meillä on hyvä maine siinä suhteessa”, EPM metsän toimitusjohtaja Timo Hongisto kehuu.

Sahan uusi alku osui huonoon suhdanteeseen sahatavaramarkkinoilla. Tapani-myrskyn kaatama puu toi onneksi vauhtia: sahattavaa saatiin yhtäkkiä paljon ja kohtuuhintaan.

Henkilökunta jousti suostumalla 10-tuntisiin päiviin. Ylitöistä kertyi säästöjä lomapankkiin.

”Kelitkin olivat meidän puolella. Oli kylmää ja kosteaa, ei tullut laatutappioita”, toteaa Antti Korpi.

Elokuun ajan saha seisoi, nyt se käynnistyy jälleen. Sahatavaramarkkina on sellainen, että tekemistä riittää vain yhteen vuoroon, eli 11 työntekijälle.

”Markkinatilanteen mukaan mennään. Mielellään sahattaisiin kahdessa tuurissa”, Korpi harmittelee.

Taloudellinen tulos on nykymenolla suunnilleen nollassa.

Yritysryppään kumppanit täydentävät toisiaan hyvin. Pienpuu sahataan Lapualla, järeämmät tukit Alajärvellä. Energiapuu lankeaa haketettavaksi ja kuljetetaan rannikkokaupunkien voimaloihin.

Koivukuitupuu on rajatapaus, sanoo Hongisto. Kaukana voimalaitoksista se saattaa mennä selluksi. Lähempänä koivut päätyvät herkästi energiakasaan.

”Työt yritetään tehdä järkevästi. Tekemällä sekapuuna kasvavat koivut energiapuuksi saadaan jokaiselle lähikuljetusmetrille enemmän puuta, koska ne voidaan katkoa 5-metrisiksi.”

Metsänomistajalle EPM metsä maksaa koivusta hieman alle kuitupuun hinnan, mutta kuutioita kertyy enemmän kuin tavanomaisessa kuidun teossa.

Sahan paluu ja EPM metsän perustaminen ovat piristäneet seudun puumarkkinoita. Puuta on eniten hyödyntämättä turvemailla, joiden osuus on 30 prosenttia, Hongisto kertoo.

”Siinäkin mielessä Lapuan sahan virkoaminen on tärkeä juttu.”

Noin 70 prosenttia puustosta on mäntyä. Hongisto tietää mistä puhuu, sillä hän työskenteli pitkään metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtajana ennen nykyistä tointaan.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF