Juurikääpä jää torjumatta energiapuunkorjuussa

Juurikäävän itiöemä tuottaa toista miljardia itiötä vuorokaudessa. Kuva: Kari Salonen

Ilmaston lämpeneminen ja hakkuumäärien kasvattaminen tarjoaa juurikäävälle lisää leviämismahdollisuuksia. Metsätuholain mukainen juurikäävän torjunta ei riitä sienituhosta eroon pääsyyn, pelkää vanhempi tutkija Tuula Piri Luonnonvarakeskus Lukesta.

Juurikääpä on vanhojen kuusikoiden pahin lahottaja. Se vaivaa myös mäntyjä tyvitervastautina. Tuho leviää metsikön sisällä juuriyhteyksien kautta, mutta varmimmin metsikkö saastuu, jos kesähakkuiden tuoreet kantopinnat jätetään suojaamatta.

"Juurikäävän itiöemä voi tuottaa jopa 1,2 miljardia itiötä vuorokaudessa. Valtaosa niistä jää muutaman metrin säteelle, mutta osa kulkeutuu ilmavirtojen mukana hyvinkin pitkälle."

Lain mukaan havupuiden kannot on käsiteltävä kesähakkuissa riskialueella eli eteläisessä Suomessa. Pirin mukaan varman päälle pelaava metsänomistaja vaatii juurikäävän torjuntaa keväällä ja syksyllä myös silloin, kun lain mukaan torjuntaan ei ole vielä tarvetta yöpakkasten takia.

Lain mukaan torjunta on tehtävä, kun hakattavan puuston keskiläpimitta on yli 10 senttiä. Se jättää taimikot ja energiapuukohteet suojaamatta.

"Tutkimusten mukaan sieni tarttuu myös taimien tuoreiden katkaisupintojen kautta. Energiapuun korjuun kasvu lisää siten juurikääpäriskiä."

Piri pohtii myös torjunnan ulottamista nykyistä pohjoisemmaksi kuusen hakkuissa. Siellä juurikääpä ei ole vielä ongelma, mutta ilmaston lämmetessä niin voi käydä.

Torjunnan pitää olla kattavaa ja hyvin tehtyä, että sieni pysyy kurissa. Metsäkeskuksen tarkastuksien mukaan siltä osin tilanne on pääosin kunnossa.

"Suurin osa juurikäävän torjunnasta on onnistunut tavoitteiden mukaan. Minua huolestuttavat heikosti onnistuneet kohteet. Niissä jälki on välillä todella heikkoa", toteaa tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka.

Hostikan mukaan tyydyttävien kohteiden osuus on viidennes. Heikkoa jälki on noin viidellä prosentilla kohteissa.

Koska työjäljessä on huojuntaa, metsänomistajan kannattaa itse käydä varmistamassa kesähakkuilla, että kannot saavat suojauksen.