Luke tutki jatkuvan kasvatuksen pienaukkohakkuita: Ei tuulenkaatoja, taimettuminen hyvää

Pienaukot taimettuvat hyvin. Kuva: Erkki Oksanen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan metsien pienaukkohakkuissa ei tule juurikaan tuulenkaatoja ja aukot taimettuvat hyvin. Tutkimuksia on tehty Lapissa, Kainuussa ja Keski-Suomessa. Aukkojen läpimitta vaihteli 35 metristä 65 metriin.

"Tuulenkaatoja oli erittäin vähän, kuusikoissa viiden vuoden aikana noin yksi tukkipuu aukkoa kohden", erikoistutkija Sauli Valkonen Lukesta sanoo.

Pienaukkojen sijoittelu metsään on ratkaisevan tärkeää. Niitä ei pidä tehdä isojen aukeiden, kuten peltojen tai avohakkuualueiden, viereen. Aukkoja ei saa tehdä liian lähekkäin, jolloin väliin jää vain pieni tuulille altis metsäkaistale.

"Männiköissä tuulenkaatoja oli vain yksi tukkipuu neljää aukkoa kohti", Valkonen jatkaa.

Uudistuminen oli hyvä. Osa aukoista muokattiin, osa jätettiin taimettumaan luontaisesti ilman muokkausta.

Aukon reunasta noin kymmenen metriä taimettui loistavasti, kymmenillä tuhansilla taimilla. Keskellä aukkoa, varsinkin rehevillä kohteilla, heinien kilpailu oli voimakasta.

"Nähtäväksi jää, miten taimet selviytyvät. Hyvä taimettuminen ei vielä takaa hyvää taimikkoa, vaan taimet voivat tukahtua pöheikköön", Valkonen kertoo.

Metsä oli uudistunut kainuulaisissa pienaukoissa jopa paremmin kuin Etelä-Suomessa samanlaisessa kokeessa.

"Tämä johtui siitä, että heinittyminen ja vesakoituminen oli hyvin vähäistä. Taimettuminen oli hyvä, vaikkei tehty mitään muuta kuin hakkuu. Maanmuokkaus tosin lisäsi taimettumista huomattavasti. Jokaisessa muokatussa pienaukossa oli täystiheä taimikko", Valkonen summaa.

Myös Pohjois-Suomessa turvemailla tehdyt pienaukot taimettuivat hyvin.

Sauli Valkonen on tekemässä kirjaa Kaikki mitä olet aina halunnut kysyä jatkuvasta kasvatuksesta. Kirjan julkaisee Metsäkustannus keväällä 2017.