Porin Suomi-Areenan keskustelu pitäytyi faktoissa – avohakkuut tuskin jäävät historiaan

Avohakkuut ovat olleet esillä kesän aikana. Erityisesti sosiaalisessa mediassa levinnyt pöllökuva lisäsi keskusteluun kierroksia. Kuva: Rami Marjamäki

Keskustelu avohakkuista ja niiden kieltämisestä valtion metsissä sai uusia kierroksia kesäkuussa julkisuuteen tulleiden pöllökuvien seurauksena. Esimerkiksi viiden luonnonsuojelujärjestön kansalaisaloite sai muutamassa päivässä tuhansia uusia allekirjoituksia.

Myös vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaati keskiviikkona julkaistussa tiedotteessaan avohakkuiden lopettamista valtion metsissä. Karin mukaan "hallituksen metsäpolitiikka on häpeäksi Suomelle".

Keskustelua jatkettiin Porin Suomi-Areenalla, missä Metsähallitus järjesti oman keskustelutilaisuutensa otsikolla "Avohakkuut historiaan vai tulevaisuuteen?" Käydystä keskustelusta voi päätellä, että avohakkuista ei olla luopumassa vielä vähään aikaan.

Keskustelun aikana useampikin puhujista painotti tarvetta suojella metsäluonnon monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden suojelu on keskeinen tavoite myös Metsähallitukselle, muistutti pääjohtaja Pentti Hyttinen.

Luontotoimittaja Seppo Vuokko muistutti, että avohakkuuaukot toimivat myös elinympäristöinä uhanalaisille lajeille. Vuokon kanssa keskustellut Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki puolestaan huomautti, että kansalaisaloite ei aja avohakkuiden täyskieltoja. Yksityisillä mailla metsänhoidon tavat olisivat omistajan vapaasti valittavissa.

"Kampanja keskittyy siihen, että suojeltaisiin vanhoja metsiä", Harkki sanoi.

Hän totesi myös, että osasyy kampanjaan on suomalaisten kielteinen suhtautuminen avohakkuisiin. Harkin mukaan 70 prosenttia suomalaisista suhtautuu hakkuisiin kielteisesti.

Lapin kokoomuksen piirijärjestön puheenjohtaja Heikki Autto kuitenkin muistutti, että avohakkuita vastustetaan usein eniten siellä, missä niitä ei tehdä.

Hänen mukaansa Lapin ihmisten leipä tulee edelleen monin paikoin metsäteollisuuden tuotteista. Autton mukaan talouden tosiasiat on hyvä muistaa asiasta keskusteltaessa.

Kaikkiaan puhujat olivat yksimielisiä siitä, että metsänhoidossa tulee olla mahdollisuus käyttää eri menetelmiä. Esimerkiksi niin, että metsää hoidetaan jatkuvalla kasvatuksella niin kauan kuin se on mahdollista. Kun jatkuva kasvatus ei enää toimisi, tehtäisiin metsässä uudistushakkuu.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Antti Asikaisen mukaan luonto uudistaa metsää välillä rajuinkin keinoin, ja metsänhoidossa tulisi jäljitellä näitä luonnon keinoja.

Greenpeacen Harkki ja ympäristötoimittaja Seppo Vuokko ehdottivat avohakkuuaukkojen kulottamisen olevan yksi keino metsäluonnon monipuolistamiseksi.

Porissa käyty keskustelu aiheesta pysyi asiantuntevana ja pitäytyi faktoissa. Paikalla ollut Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki kuitenkin muistutti, että sosiaalisessa mediassa näin ei välttämättä ole.

Avohakkuukeskustelut keräävät nopeasti kierroksia ja niitä käydään tunnepohjalta, kuten esimerkiksi pöllönpoikasesta kesäkuussa levinnyt kuva osoitti.

Asiassa ei kuitenkaan ole mitään uutta. Tilaisuutta juontanut Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä sanoi, että Suomessa on käyty kiivasta keskustelua metsistä ja niiden hoidosta jo 1800-luvulta lähtien.