UPM irtisanoo Kainuussa metsäpalvelusopimuksia

UPM Metsä on lähettänyt kainuulaisille metsänomistajille kirjeitä, joissa yhtiö irtisanoo heidän kanssaan solmittuja metsäpalvelusopimuksia.

UPM:n puunhankinnasta vastaava johtaja Sauli Brander sanoo, ettei kirjeisiin liity dramatiikkaa.

Yhtiö ei enää jalosta puuta Pohjois-Suomessa, sillä UPM sulki Kajaanin paperitehtaansa vuonna 2008 ja myi Kajaanin sahan Pölkylle vuonna 2012.

Brander kertoo, ettei yhtiö ole tänä vuonna enää ostanut yksityisiltä metsänomistajilta pystykaupalla puuta Kainuusta, sillä puuta on saatu lähempää omia tehtaita.

”Puukauppa on käynyt hyvin ja tasaisesti. Jos saatavuus olisi huonompi, puuta haettaisiin kauempaa.”

Pohjoisimmat UPM:n tuotantolaitokset ovat Pietarsaaren sellutehdas sekä Joensuun vaneritehdas.

Hän myöntää, että UPM on

ollut aikoinaan merkittävä puunostaja Kainuussa ja kertoo ymmärtävänsä kainuulaisia metsänomistajia.

”UPM toimii kuitenkin omista lähtökohdistaan.”

UPM on myös myynyt metsäomaisuuttaan Pohjois-Suomessa.

Kolmen viime vuoden aikana yhtiö on myynyt yksityishenkilöille ja sijoittajille 30 000 –50 000 hehtaaria vuodessa. Branderin mukaan useiden ostajien kanssa UPM on solminut pitkäaikaisen puukauppa- ja metsäpalvelusopimuksen.

Kainuussakin yhtiö ostaa vielä puuta sijoittajilta, joilla on tuhansia hehtaareita metsää hyvien yhteyksien päässä.

Puunkäyttöä on lisätty tai lisätään Pietarsaaressa, Kymissä ja Kaukaassa yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä, Brander lisää.

Kajaanissa asuva metsänomistaja Juhani Rimpiläinen sai UPM:n kirjeen viime perjantaina. UPM Metsä päättää hänen kanssaan solmitun metsäpalvelusopimuksen tämän vuoden lopussa.

Rimpiläinen on myynyt jo kolmen vuoden ajan ensiharvennusleimikkoa, josta irtoaisi puuta noin 500 kuutiometriä.

”Olen tarjonnut sitä useammalle ostajalle”, hän kertoo.

Noin 15 hehtaarin leimikko vaatii talvikorjuun, mutta se on vain pari kilometriä maantiestä ja metsäautotie kulkee kuvion halki.

Ainuttakaan tarjousta hän ei ole saanut.

MTK:n Kainuun kenttäpäällikkö Heikki Rahko moittii puun heikkoa kysyntää Kainuussa. Erityisesti talvileimikot käyvät huonosti kaupaksi.

”Vaikka teollisuus sanoo, että puukauppa käy hyvin, Kainuussa on käyttämättömiä mahdollisuuksia”, Rahko toteaa.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan viime vuoden aikana Kainuussa on ostettu yksityismetsistä 740 000 kuutiometriä puuta. Vuoden 2006 syyskuusta vuoden 2007 syyskuuhun kauppoja tehtiin 1 716 000 kuutiometrin edestä.

Vuosittainen puunkäyttö on vähentynyt Kainuussa siis lähes miljoona kuutiometriä.

Kaiken lisäksi suunniteltujen hakkuiden määrä on kasvussa. Vain osoite puuttuu.

Nykyinen hakkuusuunnite Kainuun yksityismetsissä on kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Rahko toivoo hartaasti, että Äänekosken tehdashankkeen lisäksi toteutuisivat Kuopion ja Kemijärven suunnitelmat.

”Kaikkein paras olisi, jos uusi sellutehdas saataisiin Kainuuseen”, hän pohtii.

Kainuun liitto on jo tehnyt esiselvityksen, jonka mukaan uudelle sellutehtaalle löytyisi maakunnasta riittävästi raaka-ainetta. Mahdollisia sijoituspaikkoja löytyy Kajaanista, Paltamosta ja Suomussalmelta.

Suvi Niemi

Avaa artikkelin PDF